Luonnonsuojeluliitto haluaa kaupunkilumen käsittelyn ekologisemmaksi. Lumen kaato vesistöihin tai niiden läheisyyteen aiheuttaa jo talvella paikallisesti merkittävän pistekuormituksen vesiekosysteemille, sillä lumeen on kertynyt mm. kemikaaleja, ravinteita ja kiintoainetta sekä liikenteen päästöistä peräisin olevia raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä.
Luonnonsuojeluliiton mielestä lumenkaatopaikat tulee valita siten, että ne eivät sijaitse lähellä vesistöjä, pohjavesialueita tai muita herkkiä luonnonalueita, missä ne aiheuttavat pilaantumisriskiä.
Luonnonsuojelijat viittaavat esimerkiksi Helsingin Viikin lumenkaatopaikan vastaanottoaltaisiin, jonne kerääntyneen materiaalin tutkimustulokset osoittivat viimeksi tehdyssä tutkimuksessa (14. 7. 2004) useiden raskasmetallien ja mineraaliöljyjen pitoisuuksien ylittävän maaperälle asetetut ohjearvot.
Helsingin alueella on liiton luonnonsuojelupäällikön Ilpo Kurosen mukaan useita esimerkkejä ympäristön kannalta epäedullisista lumenkaatopaikoista: Hernesaaren lumenkaatopaikalla kuormat kaadetaan suoraan mereen, Herttoniemen lumenkaatopaikan sulamisvedet valuvat ojia myöten suoraan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle ja Natura-alueen kosteikkoon. Imatralla kaupunki kippaa lumikuormia Vuokseen.
Ympäristönsuojelulain 28 pykälän mukaan alueelliselta ympäristökeskukselta tulee hakea lupaa lumenkaatopaikalle, jos toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista.