Vaikka tasavallan presidentin puoliso, tohtori Pentti Arajärvi osasi Oulun maatalousnäyttelyssä välittömästi kertoa, että hieno on nuori poikimaton lehmä, ei moni kaupungissa elänyt sitä tiedä. Vielä enemmän ulalla monista maaseudun ja maatalouden arjen elämään liittyvistä asioista ovat kaupunkilaisnuoret.
Ei sen puoleen, että ongelmia tuottaisi vain maataloustietämys. Suorastaan käsittämättömältä uusavuttomuudelta tuntuu Sodankylän varuskunnassa ilmennyt alokkaiden kalsariongelma.
Jotkut heinäkuun puolivälissä palvelukseen astuneet alokkaat hikoilivat yli kaksi viikkoa samoissa alusvaatteissa sen vuoksi, että heille ei ollut valjennut, eikä toisaalta muistettu erikseen kertoa, että puhtaita alusvaatteita ei tuoda jokaiselle erikseen tupaan. Ne pitää käydä hakemassa itse varusvarastolta.
Äiti tuli taas apuun. Puhelimessa.
Huoli kaupunkinuorten maaseudun tuntemuksesta on ajan kestoaihe. Viimeksi sen nosti julkisuuteen entinen maatalousministeriön virkamies ja nykyisin EU:n komission terveys- ja kuluttaja-asioiden osaston varapääjohtajana työskentelevä Jaana Husu-Kallio. Hän itse tuli monelle suomalaiselle televisiosta tutuksi muutama vuosi sitten kertoessaan meille selkokielellä, mistä hullun lehmän taudissa on kysymys.
Husu-Kallio passittaisi kaupunkilaisnuoret maalle oppiin. Hän ehdotti Ilta-Sanomissa, että kaupunkilaisnuoret lähetetään koulujen kesälomilla maatiloille oppimaan ja kokemaan tilojen arkea.
Ajatus on kannatettava. Se pitäisi tietysti vain osata markkinoida nuorille jonkinlaisena extreme-elämysten mahdollisuutena. Ilman jotain trenditäkyä maalle menoa taitaa olla vaikea saada läpi kaupunkilaisten massoissa. Kun homma on vapaaehtoista ja kivaa, sana leviää viidakkorumpua nopeammin nuorten keskuudessa.
Husu-Kallion huoli ei kohdistunut vain siihen, että kaupunkilaisnuoret ovat vieraantuneet maaseudun arjesta. Hän huomautti, että nuoret eivät samalla tunne myöskään ruokansa alkuperää. Pizzanuorison olisikin hyvä omin silmin nähdä, mistä ruuan raaka-aineet tulevat.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi Oulun vierailun yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa, yksi mahdollinen ratkaisu olisi leirikoulun laajentaminen maaseutuyhteisöön. Lisäksi presidentti heitti yhden oman ajatuksensa vapaasti jatkojalostettavaksi.
Halosen mielestä järjestöt ja yhteisöt voisivat rakentaa kaupunki- ja maaseutunuorten välille kaverilta kaverille kirjeenvaihtolinkkejä, jotka kenties voisivat laajentua perheidenkin käyttöön.
Siihen, että moni viljelijäperhe jää ilman jatkajaa, kun lapset vaihtavat ammattia ja lähtevät kaupunkiin presidentti muistutti, että yksi ratkaiseva tekijä on sekin, minkälaisen kuvan vanhemmat itse viljelijän ammatista antavat.
Helsingin Kalliossa kasvanut presidentti Halonen tunnusti, että ei ole oikeasti lypsänyt. Seinäjoen maatalousnäyttelyssä presidentti veteli tekolehmän kumiutareita. Oulussa hän kehui sitä, että maatalousnäyttelyt ovat kehittyneet myönteisesti kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mitä he syövät ja mistä ruoka vaikuttaa paitsi makunautintojen myös terveyden kannalta. Halosen mukaan kuluttajille tekee hyvää myös nähdä millaisissa olosuhteissa meidän kasvaneita laatu-, terveys- ja ekologiavaatimuksiamme toteutetaan.
Nuorten maataloustietouden lisäämisessä on hyvä muistaa sekin, että nuoret ovat tulevaisuuden kuluttajia.