Oululaiset kokevat jopa kaupungin paraatipaikkojen olevan liian hämäriä. Oululaisille tehdystä turvallisuuskyselystä selvisi, että heikko valaistus luo turvattomuuden tunnetta erityisesti keskustassa ja sen puistoissa.
"Jopa Rotuaari koetaan himmeäksi. En tiedä, kuinka paljon turvallisuutta on otettu huomioon, kun valaistus on aikoinaan suunniteltu. Arkkitehtihän sen yleensä suunnittelee", Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas sanoo.
Kontsas muistuttaa, että ydinkeskustassa häiriöt sattuvat useimmiten ravintoloiden läheisyydessä. Hän ei kuitenkaan vähättele kaupunkilaisten tuntemuksia. "Turvallisuus on yksilön kannalta tunne. Kun jotain kamalaa sattuu Oulussa, olo voi tuntua turvattomalta, vaikkei tapahtuma suoraan itseä koskettaisikaan."
Turvattomuuden tunteella ei ole paljonkaan tekemistä todellisen turvallisuuden kanssa. Turvallisuustyön yhteyspäällikkö Pasi Rissanen Oulun poliisilaitokselta toteaa, että pimeäksi koetut paikat eivät ole niin pimeitä, että se mahdollistaisi rikollisuuden. "Eivät ihmiset sen takia ala käyttäytyä rikollisesti, jos jokin paikka koetaan turvattomaksi."
Valaistus liittyy vahvasti omaisuusrikoksiin, esimerkiksi automurtoihin taloyhtiöiden pimeillä parkkipaikoilla. Keskustassa tapahtuvan väkivallan vahvin vaikuttaja on alkoholi.
Oulun kaupungin tekeillä olevan turvallisuussuunnitelman tavoitteena on vastata myös kaupunkilaisten turvattomuuden tunteeseen. "Kun turvattomuuden tunteen aiheuttajan voi näin selkeästi nimetä, asialle voidaan tehdä jotain. Valaistuksella on toki todettu olevan yhteys ilkivaltaan ja esimerkiksi graffitien tekoon", Kontsas toteaa.
Valaistus
paranee hitaasti
Kaupungin kunnossapito ei voi luvata pika-apua kaupunkilaisten kokemiin valaistusongelmiin. Vanhoista järjestelmistä ei loihdita uusia pelkästään lamppuja vaihtamalla ja kupuja kiillottamalla. "Esimerkiksi Rotuaari on suunniteltu 1980-luvulla. Vasta saneerausten myötä valaistuskin paranee", kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää sanoo.
Vuoteen 2020 asti ulottuvassa keskustan kehityssuunnitelmassa sanotaan, että sekä Rotuaarin että kävelypainotteisten katujen ilmettä, pinnoitteita, kalusteita ja valaistusta parannetaan.
Kunnossapito vaihtaa palaneita lamppuja keskustassa kolme kertaa vuodessa ja asuinalueilla kaksi kertaa vuodessa.
Paljon pyöräilevien oululaisten mielestä pimeät paikat pyöräteillä luovat myös turvattomuutta. Yhden palaneen lampun takia ei kunnossapito kuitenkaan heti lähde liikkeelle, vaan vaan työ on tehtävä järjestelmällisesti kustannuksia ja ympäristöä säästäen.
Ilmastonmuutoskin otettava huomioon
Oulun katuvalaistukseen tarvitaan vuodessa 20 gigawattituntia sähköä. Mäenpää muistuttaa, että kaupungissa yritetään myös säästää sähköä. "Olemme investoineet säästömuuntajiin, joilla valaistusta pystytään säätämään. Esimerkiksi eteläisen alikulun remontin jälkeen sydänyöllä valoja on pystytty himmentämään, mutta ei sitä silmällä huomaa."
Valojen uusinta kokonaan on niin valaistuksen paranemisen kuin sähkön säästönkin kannalta tehokkain ratkaisu. "Suurin säästö tulee, kun vanhat elohopealamput vaihdetaan saman valotehon pienemmällä energialla tuottaviin valaisimiin", Mäenpää sanoo.