Kau­pun­ki­lai­sen käsi on muita hen­nom­pi

Tietokoneen ja kännykän jatkuva naputtelu on kättä rasittava ilmiö, jolle ei löydy vertaista evoluution historiassa, sanoo fysiologian professori Kristian Do

Tietokoneen ja kännykän jatkuva naputtelu on kättä rasittava ilmiö, jolle ei löydy vertaista evoluution historiassa, sanoo fysiologian professori Kristian Donner Helsingin yliopistosta.

Tekstiviestittely ei kutienkaan jätä jälkeään ihmisen käden geneettiseen kehitykseen, sillä geeneihin vaikuttaa vain luonnonvalinta. Käden evoluutiota ei siis luultavasti tapahdu tulevaisuudessa juuri lainkaan.

– Ei voi juuri kuvitella sellaista tilannetta, että jonkinlainen käden rasitus johtaisi lisääntymismahdollisuuksien heikentymiseen ja muuttaisi geneettistä ohjelmointia. Tai ehkä epäsuorasti niin, että liikaa tietokonetyötä tekevät nörtit eivät ehdi ajatella lisääntymistä tarpeeksi, Donner naurahtaa.

Teknologian käyttö yhä varhaisemmassa iässä voi kuitenkin vaikuttaa käden kasvuun.

– Nuoresta asti töitä tehneen metsurin tai maanviljelijän luut ja kudokset kasvavat vahvemmiksi kuin muilla. Jo nyt kaupunkilaisen käsi on hyvin hento. Tämä johtuu kuitenkin lähinnä kovan fyysisen rasituksen puutteesta, Donner sanoo.

Ihmisen ja apinoiden käsi on kehittynyt melko tasaisesti ja pitkän ajan kuluessa. Lehtiä nykyihmisen esi-isät poimivat varsin kehittyneillä sormillaan jo 30 miljoonaa vuotta sitten.

Kehityksessä avainasemassa on ollut pinsettiote. Erilaisten työkalujen käytön mahdollistavaa otetta eivät käytä ihmisen lisäksi mitkään muut kädelliset.

Donner arvelee, että kädentaidot ovat kehittyneet geneettisesti vielä nykyisen ihmislajin syntyessä noin 100 000 vuotta sitten.

Ilmoita asiavirheestä