Kau­pun­ki­lai­nen lompsii metsään

Kun elää riittävän kauan ja pysyy tyylilleen uskollisena, muuttuu se jossain vaiheessa trendikkääksi. Näin on käynyt perinteiselle suomalaiselle elämäntavalle. Marjastaminen, sienestäminen, neulominen, leipominen ja puutarhan hoito ovat yhtäkkiä kuuminta uutta nuorten aikuisten keskuudessa.

Kotoilija Ida Utriainen pohtii homing-ilmiötä. "Ennen vanhaan oli normaalia, että ikäiseni teki kotoiluksi luettavia asioita. Nykyään nuoruus on niin pitkä, että näiden puuhaaminen tässä iässä on jotenkin erikoista."
Kotoilija Ida Utriainen pohtii homing-ilmiötä. "Ennen vanhaan oli normaalia, että ikäiseni teki kotoiluksi luettavia asioita. Nykyään nuoruus on niin pitkä, että näiden puuhaaminen tässä iässä on jotenkin erikoista."

Kun elää riittävän kauan ja pysyy tyylilleen uskollisena, muuttuu se jossain vaiheessa trendikkääksi. Näin on käynyt perinteiselle suomalaiselle elämäntavalle. Marjastaminen, sienestäminen, neulominen, leipominen ja puutarhan hoito ovat yhtäkkiä kuuminta uutta nuorten aikuisten keskuudessa.

Homing-ilmiö, eli suomeksi kotoilu, on saanut alkunsa Yhdysvalloista. Myös Marttaliiton puheenjohtaja Merja Siltanen törmäsi siihen siellä ensimmäisen kerran.

"Tutustuin kotoiluun viime jouluna Kaliforniassa. Myöhemmin Saksassa ja Englannissa huomasin kuinka voimakas ilmiö on, ja ryhdyin etsimään siitä tietoa. Kotoilu on tällä hetkellä todella suuri länsimainen trendi", Siltanen kertoo.

OpiskelijaIda Utriainen, 27, harrastaa kotoilua tietämättään. "En ole tiennyt, että sillekin on termi, ja että on keski-ikäinen jo 25-vuotiaana", Utriainen naurahtaa.

"Juuri viime sunnuntaina olin sienessä yhdessä työkavereiden kanssa. Sienestimme ja söimme nakkikeittoa." Utriaista viehättää luonnossa liikkumisessa elämyksellisyys ja maksuttomuus. "Metsä on täynnä ilmaista ja terveellistä ruokaa. Siellä verenpaine laskee ja mieli rauhoittuu", hän perustelee.

On helppo nimetä syitä kotoilun suosioon. Arjen teknologisoituminen, yleinen turvattomuuden tunne ja ekologisten arvojen nousu tukevat kaikki osaltaan homingia.

Jo viime vuosikymmenellä tulevaisuuden ennustajat povasivat, että länsimaisia megatrendej, juppikulttuuria ja yltiöyksilöllisyyttä, seuraa vastaveto. Oletettiin, että katseet kääntyvät omaan lähiyhteisöön.

"Ennustukset perustuivat ihmisten kokemaan turvattomuuden tunteeseen lähiyhteisön ulkopuolella. Tunne vahvistui entisestään 2000-luvun alun terrori-iskujen jälkeen. Nykyään sitä lisää reaaliaikaiset uutiset tsunameista ja pandemioista", Siltanen sanoo.

Ilmastonmuutos vahvistaa homing-ilmiötä. Ekologinen tietoisuus on valtavirtaa myös Suomessa. Vuodenajan mukaisen lähiruuan kysyntä kasvaa ja vaatteet hankitaan kirpputoreilta.

"Yhtäkkiä kaikki se, mistä Martat ovat 110-vuotta puhuneet, on trendikästä. Se on lähes täysin ilman meidän omaa ansiota. Nuoret kuitenkin tuntevat Martat ja tietävät, että meiltä löytyy apua kotoilutaitoihin", Siltanen vinkkaa.

Utriainen uskoo, että kiinnostus kotoiluun liittyy ikään ja vanhenemiseen.

"Jossakin vaiheessa kavereiden kanssa heräsi halu tehdä muutakin kuin mennä etkoille tai baariin. Halusimme viettää aikaa yhdessä muullakin tavalla. Sen ajan, jonka aiemmin käytti baarissa juoksemiseen, täyttää nyt mieluummin tämmöisillä asioilla. Se, ettei ole perheellinen, ei ole mikään este. Kotoilla voi myös ystävien kanssa."

Ilmoita asiavirheestä