Rovaniemen Kaupunkikiinteistö Oy:n toimitusjohtajan lähipiirin ja eräiden hallituksen jäsenten sisäpiirissä tehdyistä asuntokaupoista virinnyt kohu ja erityinen tilintarkastus on ollut aiheellinen ja tarpeen. Kaupungin kokonaan omistaman yhtiön toiminnasta ei löydetty suoranaisia lainrikkomisia, mutta puhtaita papereita sen enempää toimitusjohtaja Markku Hyvönen kuin aikaisempi hallituskaan ei saanut. Eväät jatkokeskusteluun ovat siis olemassa. Eri asia on, syntyykö sitä ja halutaanko sitä käydä toiminnasta, joka kaupunkilaisista saattaa näyttää liikkumisena niinsanotusti harmaalla vyöhykkeellä.
Tilintarkastuksen odotettiin antavan selviä vastauksia tiettyihin kysymyksiin, mutta se synnyttikin monia kysymyksiä lisää. Miksi tilintarkastajan lausunnot eivät ole kelvanneet yhtiön nykyiselle hallitukselle ja miksi niitä on jouduttu hiomaan monta kertaa? Miksi yhtiön hallitus osoittelee mediaa aiheettomasta kohusta, kun tilintarkastajat löysivät toiminnasta monia puutteellisuuksia ?
Syytä on myös kysyä, millainen painoarvo tilintarkastustoimiston lausunnolle on aihetta antaa. Se kun ilmoittaa monessa kohdin, että arvion tekemistä on vaikeuttanut asiakirjojen vähäisyys tai puute ja se, ettei käytettävissä ole ollut kilpailevia tarjouksia. Niiden puute on vaikeuttanut myös ydinkysymyksen arviointia; saivatko hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen lähipiirinsä suoranaista olennaista etua yhtiön ja sen edeltäjien saneeraamien kohteiden osakemerkinnöillä ja edelleen myymisellä. Tilintarkastajan tarkastuksessa ei tullut esille seikkoja, että olisivat saaneet olennaista etua. Mene ja tiedä, miten tällaiseen johtopäätökseen on päädytty, kun ei ole ollut kilpailevia tarjouksia tai arviokirjat ovat puuttuneet kokonaan. Täysin puhtaat paperithan annettiin vain rakennus-, LVI- ja sähköurakoista. Ne on kilpailutettu asianmukaisesti ja valittu yleensä halvin tarjous.
Tarkastus paljastaa tiedetyn tosiasian, että Hyvöselle on uskottu erittäin paljon, jopa osakeyhtiölain vastaisesti valtaa. Hän on ollut esteellinen yhtiökokousedustajana yhtiöissä, joissa hän on ollut samalla hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Kun yhtiökokousedustajaksi hänet on valittu kaupunginhallituksessa, voi kysyä, millainen siellä on ollut laintuntemuksen taso.
Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt Oy:n ja sen edeltäjän entisen Rovaniemen Teollisuuskylä Oy:n toiminta on perustunut osakeyhtiölakiin. Vaikka yhtiö on kokonaan kaupungin omistama, sillä on salassa pidettäviä asioita eikä sillä ole julkisuusvelvoitetta, kuin on kaupungin toiminnoissa. Osakeyhtiölakiin vedoten yhtiön hallitus ei aio antaa edes kaupunginhallitukselle koko tilintarkastuskertomusta, vaan lyhyen yhteenvedon siitä. Yhtiön hallitus sen enempää kuin keskusrikospoliisikaan eivät näe aihetta jatkotoimenpiteisiin. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa, mitä kaupunginhallitus tekee.
Jos kunnallisten asioiden hoito halutaan pitää avoimena ja julkisen arvioinnin kohteena, päättäjien kannattaa tarkkaan miettiä väliportaan muotona esimerkiksi liikelaitosmallia toimintojen yhtiöittämisen sijaan. Rovaniemen tapaus osoittaa, että yhtiöittämistä kannattaa harkita kahteen kertaan erityisesti siellä, missä on rakennustoimintaa.