Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Kuntaliiton selvityksen mukaan viime vuonna jopa paria edellistä vuotta rivakammin. Väestön ikääntymisen tiliin kasvua ei voi juurikaan pistää, sillä vanhusten ikäryhmässä kustannukset nousivat asukasta kohden jopa kokonaiskustannuksia hieman hitaammin.
Vaikka julkisuudessa pelotellaan vanhusten aiheuttamalla kustannuspommilla, vain noin puolitoista prosenttia vuosittaisesta terveysmenojen kasvusta selittyy ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, sanoo erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Kuntaliitosta.
Terveydenhuollon kustannusten erot vertailussa mukana olleiden kaupunkien välillä ovat supistuneet aiemmista vuosista. Pääkaupunkiseudun kunnissa kustannukset olivat edelleen korkeimmat. Kuntaliitto on tehnyt vuosittain ikävakioidun kustannusvertailun suurten ja keskisuurten kaupunkien terveysmenoista. Terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Hoitotakuu nosti kustannuksia 1--3 prosenttia
Hoitotakuu lisäsi palvelujen tarjontaa ja kasvatti jonkin verran myös kustannuksia. Vaikka uudistuksen piti olla kustannusneutraali, on hoitotakuun arvioitu nostaneen kuntien kustannuksia 1--3 prosenttia, sanoo Lahtinen. Jonojen purkaminen aiheutti tietysti piikin, mutta pysyväisvaikutustenkin arvioidaan olevan ainakin prosentin luokkaa, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen Jyväskylästä. Kun jonot vetävät, tulee toimenpiteitäkin enemmän.
Vantaalla hoitotakuun kustannusvaikutukset näkyvät etenkin hammashuollossa, koska monet ovat siirtyneet yksityiseltä puolelta vaatimaan kunnallista hoitoa, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Ossi Savolainen Vantaalta.
Ostopalveluiden hinnat karanneet käsistä
Kunnissa on vahvistunut käsitys, että omassa vara parempi. Esimerkiksi Jyväskylässä on ymmärretty, että kunnan omista palveluista luopuminen olisi suuri riski, sanoo Utriainen.
Jos riittävän suuri osa palveluista on omia kunnat selviävät. Ostopalvelujakin tarvitaan, jotta laatu- ja hintatasoa voidaan vertailla, katsoo Imatran sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Kohvakka.
Ostopalveluiden hinnat ovat karanneet jo käsistä, katsoo Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen. Tosin Kainuussa näitä palveluja ei tahdo saada rahallakaan.
Kuntaliitossakin on päädytty siihen, että kilpailuttaminen on taitolaji, jota ei meillä vielä hallita.
Kaupunkien väliset erot ovat tasoittuneet
Keskimäärin terveydenhuolto maksoi 1 627 euroa asukasta kohti. Kaikkein eniten rahaa eli 1 874 euroa terveydenhoitoon käytettiin Helsingissä ja vähiten eli 1 587 euroa Porissa. Keskisuurista kaupungeista kustannukset olivat suurimmat eli 1 785 euroa Kemissä ja pienimmät eli 1 406 euroa Raisiossa.
Suurista kaupungeista kustannukset nousivat vähiten Jyväskylässä, missä edelliseen vuoteen verrattuna nousua oli vain reilu prosentti. Eniten kustannukset kasvoivat Turussa, missä kasvuvauhti hipoi liki kymmentä prosenttia.
Keskisuurista kaupungeista Imatralla kustannukset nousivat niin vähän, että reaalikasvu jäi miinusmerkkiseksi. Kohvakan mukaan tätä edelsi perusteellinen rakennemuutos sen jälkeen, kun kaupungin verotulot olivat huvenneet lähes 20 prosentin vuosivauhtia kolmena vuonna peräkkäin.