Oulu Kaupungin työntekijöiden riskiryhmille on jo 1990-luvun alusta tiedotettu riskistä saada veren kautta hepatiittitartunta ja heitä on rokotettu.
B-hepatiittia vastaan rokotetaan työntekijät, joilla on riski joutua verikontaktiin. Heitä ovat palo- ja pelastuslaitoksen väki, avoterveydenhuollon sairaan- ja terveydenhoitajat, päihdehuollon työntekijät sekä hammashuollon työntekijät. C-hepatiittia vastaan ei ole rokotetta.
"Rokottaminen on työterveydenhuollon kannalta suhteellisen edullinen keino suojata väki", kertoo työterveyslääkäri ja palvelupäällikkö Tero Raiskila Oulun Työterveydestä. Kolmiosainen rokote maksaa yhteensä 69 euroa ja se on voimassa kymmenen vuotta.
Ohjeet veritartunnan vaaratilanteita varten uusittiin tänä keväänä. Uudessa versiossa on lähinnä tarkennettu entisiä ohjeita ja korostettu tartuntariskin arviointia.
Pieni osa työntekijöistä, jotka ovat tekemisissä viemäriveden kanssa on rokotettu A-hepatiittia vastaan.
Oulun yliopistollinen sairaala on rokottanut työntekijöitään vuodesta 1993 asti. Rokottaminen aloitettiin toimenpideyksiköistä ja sen jälkeen klinikat ovat rokottaneet henkilöstöään. "Melko lailla kattavasti, mutta ei ihan vielä kaikkia. Jatkuvasti rokotetaan lisää", kertoo Oysin työterveyshoitaja Eija Heikkilä.
Kaupungin puistotyöntekijöille rokotuksia ei ole annettu. Huumeneuloja löytyy kuitenkin puistoista viikoittain.
Puistotyöntekijä Sirpa Tyni työskentelee puisto-osastolla ensimmäistä kesää. Omalle kohdalle on tänä kesänä osunut yksi piikki. "Ohjeissa lukee, että käsin ei saa kaivaa, vaan aina pitää tehdä työvälineillä", Tyni kertoo.
Koulutuksessa annettiin työntekijöille kattavat ohjeet siitä, miten neulojen kanssa pitää toimia.
"Kyllä riski hieman mietityttää. On olemassa monia alueita, joita voi kitkeä vain käsin. Rokotteen ottaminen B-hepatiittia vastaan ei ole tullut mieleen. Niin suurelta vaara ei kuitenkaan tunnu."
Kaisu Toropainen on työskennellyt puisto- ja puutarhatyöntekijänä parikymmentä vuotta. Neuloja on alkanut tulla vastaan puistoissa lähinnä neljän, viiden viime vuoden aikana. "Tietäähän niitä varoa", hän sanoo. Kovitetut hansikkaatkin työntekijöillä on, mutta ne ovat niin kömpelöt, ettei niitä juurikaan tule pidettyä, Toropainen kertoo.
"Työkavereiden kanssa on pohdittu, että kyllä työnantajan velvollisuus oikeastaan olisi rokottaa meidätkin B-hepatiittia vastaan", Toropainen kertoo. Monesti on käynyt mielessä, että pitäisikö rokotus hankkia itse, mutta ei ole tullut hankittua, hän sanoo.
Löytyneet neulat poimitaan maasta tikuilla, ja ne kerätään erilliseen pussiin, joka toimistolla tyhjennetään toppaan. Neulat eivät joudu tavallisen sekajätteen joukkoon.
Työterveyslääkäri Raiskila muistuttaa, että veritartuntoja on terveydenhuollon henkilöstölle tullut Suomessa erittäin vähän. Vuonna 2000 Lääkäriseura Duodecimin lehdessä julkaistu artikkeli kertoo, että vuosina 1989-1998 koko maassa on rekisteröity yhdeksän terveydenhuollon henkilökunnan neulanpistosta saamaa C-hepatiittitartuntaa ja kaksi B-hepatiittitartuntaa. Yhtään hiv-tartuntaa työntekijöille ei neulanpistoista rekisteröity.
Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston infektiolääkäri Jukka Knuuttila kertoo, että pääkaupunkiseudulla on meneillään A-hepatiittiepidemia, ja muutamia tapauksia on ilmennyt muuallakin. Oulun seudulla ei ole havaittavissa epidemiaa mistään hepatiiteista.