Oulussa aloitetaan kaupungin historiassa ainutlaatuinen prosessi. Kallioparkin rakentamista varten kaupungin on ostettava käyttöoikeus maanalaisiin kallioihin, jotka lain mukaan kuuluvat sille, joka omistaa yläpuolella olevan kiinteistön.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa nämä alueet, jos sinne on asemakaavassa merkitty kunnan laitos. Tekninen lautakunta päätti tiistaina, että Oulun kaupunki hakee lunastustoimitusta.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sopimukset hoidetaan kerralla kaikille niille kiinteistöille, joita asia koskee. Sopiminen jokaisen kiinteistön kanssa erikseen olisi ollut liian työlästä ja toisaalta näin saadaan tasapuolinen kohtelu kaikille, toteaa kiinteistöinsinööri Jukka Kokkinen Oulun teknisestä keskuksesta.
Maa kellareiden alapuolella kuuluu kiinteistöön. Toisaalta näin on myös toiseen suuntaan, ylöspäin. "Käyttövaltaa kyllä rajoitetaan monissa erityislaeissa, kuten kaivoslaissa ja ilmailulaissa", selvittää Kokkinen.
Periaatteessa siis tavallinen omakotitalon omistajakin, jonka hallussa on myös talon alla oleva tontti, omistaa maan kellareiden alla ties kuinka pitkälle. Ehkei sentään ihan maan keskipisteeseen? "Käytännön elämä asettaa kyllä rajat."
Puolet jo kaupungilla
Kallioparkin tarvitsemalla alueella on 64 yksityistä tonttia ja viisi kaupungin tonttia. Koska kaupunki kuitenkin omistaa alueella paljon katuja ja puistoja, kaupungin omistuksessa on jo nyt melkein puolet tarvittavasta alueesta.
Joutuuko kaupunki siis kuitenkin kallioparkin maksumieheksi?
"Ei, tämä on jo otettu huomioon rakentamiskustannuksissa. Verovaroja ei tarvitse käyttää. Kiinteistönomistajat maksavat kallioparkin rakentamiskuluja vastaavilla autopaikkamaksuilla," vakuuttaa Kokkinen.
Kokkinen ei lähde arvioimaan, paljonko käyttöoikeudesta joudutaan maksamaan. "En ennakoi viranomaisratkaisuja. Asia ratkaistaan lunastustoimituksessa."
Lunastuslaki lähtee siitä, että luovuttajan täysi menetys korvataan. Lunastustoimituksessa katsotaan tapauskohtaisesti, mikä on kiinteistönomistajien todellinen menetys. Se ei ratkaise, millainen arvo alueella on käyttöoikeuden lunastajalle.
Keskustan kiinteistönomistajille asiasta ei toistaiseksi ole informoitu. Esimerkiksi Pallaskortteliin kuuluvan asunto-osakeyhtiö Kirkkokatu 8:n hallituksen puheenjohtaja Allan Härkönen tai Puistolan hallituksen puheenjohtaja Hannu Eskola eivät kumpikaan olleet kuulleet asiasta vielä mitään.
Velvoitteet painavat
Jos kallioparkki etenee kuten teknisessä keskuksessa on laskettu, alkaisi rakentaminen ensi vuoden alussa. Ensimmäisessä vaiheessa kallioon tulisi 700 autopaikkaa. Niistä vanhoja velvoitepaikkoja on 367 ja Kauppuri- ja Pallaskorttelin lisärakentamisen vaatimia paikkoja 230. Vapaana on toisin sanoen enää sata.
Jo nyt rakentamisesta syntyneiden velvoitepaikkojen hoitamista ei Kokkisen mukaan noin vain voi kuopata, vastuut täytyy hoitaa. "Autopaikkamaksuista kerättyjä rahoja ei voi laittaa vanhustenhuoltoon tai terveydenhuoltoon, sillä sehän olisi petos, koska autopaikkamaksut on tarkoitettu vanhojen velvoitteiden hoitamiseen."
Jos kuitenkin käy niin, että kallioparkki päätetään jättää rakentamatta, se ei poista kaupungin velvoitetta ratkaista autopaikkakysymys. "Sen jälkeen asiat on neuvoteltava uusiksi. Muut ratkaisut ovat vaikeita ja paljon kalliimpia. Kaikki puistojen alle pieniin yksikköihin tekemiset on jo moneen kertaan tutkittu."