Oulu
Hometta, kosteutta, vetoa ja kylmyyttä sekä niistä aiheutunutta astmaa ja allergiaa, siinä Pikisaaressa kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien tuntemuksia vuosien varrelta.
Asumisoloihin on lopulta tulossa parannusta, kun kaupunki on aloittamassa talojen peruskorjauksen. Kyseessä on peruskorjauksen peruskorjaus: kaupunki paikkaa 1980-luvun alkupuolella tekemiensä remonttien jälkiä.
Homeongelma taloissa on ollut toistakymmentä vuotta, mutta asukkaiden purnauksesta huolimatta kaupunki ei ole ottanut asiaa vakavissaan. Vasta hiljattain kaupungilla on uskottu, että huomautukset eivät ole olleet turhia. Viime vuonna esimerkiksi Polttimokatu 6:ssa tehdyn lämpökuvauksen tekijät ovat todenneet, että edellisen peruskorjauksen jälkeen lähes alusta asti talo olisi pitänyt julistaa asumiskieltoon.
Lastenhuone jäässä, sadevesi ämpäreihin
Polttimokatu 6:ssa asuva taidemaalari Martti Mäki perheineen on pakannut tavaroitaan koko kesän. Edessä on ainakin puolen vuoden evakkoretki, mitä Mäki ei suinkaan pane pahakseen - onhan remontti lopulta tulossa. Ainoa mikä kismittää on se, ettei kaupungilta ole tullut aikataulusta oikeastaan kunnollista vastausta. "On luvattu sitä ja on luvattu tätä, mutta mihinkään (kaupungin virkamiehiin) ei voi oikein enää luottaa."
Mäen perheen vuokraamassa asunnossa tehtiin lämpökuvaukset helmikuussa ja kuntotutkimus huhtikuussa 2001. "Kun seiniä revittiin auki, osassa seinistä paljastui muun muassa, ettei lämpöeristeitä ole lainkaan. Kuulin, että pihamaalla olleet kyseiseen tarkoitukseen varatut villat oli varastettu eikä uusia tullut. Seinään pantiin pelkkä lastulevy."
Lämpökuvausraportti on korutonta kertomaa. On kosteutta, laudoituksessa ja kattoparrussa on tupajumi tehnyt tuhojaan, lattiassa ja perusmuurissa on halkeamia, on lahoa ja vesivuotojälkiä ja kosteusvaurioista aiheutunutta mikrobikasvustoa.
Tutkimus paljasti, että ulkoseinien ja lattioiden eristyksessä on pahoja puutteita, koska seinien ja lattioiden lämpötilat putoavat pahimmillaan lähes kahdeksaan pakkasasteeseen silloin kun ulkolämpötila on miinus 15 astetta.
"Lastenhuoneessa oli tosi hyvä ilmastointi: 80-luvulla yhtenä talvena kovilla pakkasilla tuuli tuli lattianraosta sisään, kosteus tietysti tiivistyi ja jäätyi pankoksi lattialistoihin. Hakkasin jäät pois ja ensihätään tilkitsin raot vanhoilla alushousuilla", Mäki kertoo yhtenä esimerkkinä.
Toisena esimerkkinä Mäki mainitsee samassa pihapiirissä olevan "varsinaisen hometalon" eli Pikisaarentie 10:n. "Kun asukkaat valittivat, että vanhan talon vanha katto vuotaa, oli mestari kehottanut laittamaan lattioille ämpäreitä. Kun asukkaat olivat sanoneet, että meillä on jo lattiat täynnä ämpäreitä, oli mestari todennut, että pannaan vintille katon alle muoviputkia, joista vesi juoksee räystäille. Aivan absurdia!"
Mäki on pitänyt taloa yllä omalla kustannuksellaan, kunnostanut ja laajentanut piharakennuksen itse ja kavereiden ilmaisella työpanoksella. "Kaupungin tekniseltä puolelta annettiin ymmärtää, että se kustantaa materiaalit. No niinhän kävi, mutta se näkyi heti vuokrankorotuksena. Mitään rahallista kompensaatiota ei ole tullut, vaikka muiden töiden lisäksi olen itse kustantanut esimerkiksi lämpöpatterit."
Jossain välissä Mäki ei malta olla puuskahtamatta, että "on paskapuhetta, että olisimme kaupungin loisia ja meitä hyysätään yhteiskunnan rahoilla. Me olemme normaalikansalaisia, maksamme verot ja vuokrat kuten muutkin. Eivätkä apurahat ole sen kummempi juttu kuin esimerkiksi teollisuuden tuki."
Pikisaarentie 8:ssa asuva ja työskentelevä kultaseppä Matti Kärsämä on päässyt muuttamaan takaisin vuonna 2000 remontoituihin tiloihin.
"Peruskorjauksesta pitää tietysti olla tyytyväinen, mutta pikkuisen jäi puutteita edelleenkin. Kylmiä paikkoja on niin, että pisteittäin vieläkin lämpötila laskee pakkasen puolelle. Tuntuu vähän hölmöläisten hommalta, että kun kerran aletaan korjaamaan, ei tehdä työtä kunnolla loppuun saakka. Jos on lahopaikkoja, niin pannaan piiloon", Kärsämä huomauttaa.
"Viathan eivät näy päälle päin, mutta paikat eivät kestä lähempää tarkastelua." Kärsämä arvelee, että raha tai kaupungin rahan puute ratkaisee.
"Ja kaupungin tekniseltä puolelta asenne. On ollut semmoinen tunne, että kaupungin sanoma on, että mitä niihin vanhoihin taloihin rahaa syytämään, parempi että jyrätään matalaksi vaan", sanoo Kärsämä. Samaa mieltä hänen kanssaan on myös Mäki. Molempien mielestä kohtelu on ollut törkeää. Mielipiteineen he edustavat koko asukasyhteisöä.
Mäen mielestä asenteissa on kuitenkin "viime aikoina tapahtunut jotain ihmeellistä, tuntuu että ne ovat jotenkin pehmenneet. Liekö sitten joku ylempi taso jyrähtänyt".
Kärsämä haluaa vielä huomauttaa, että kaupunki voisi Pikisaaren omaisuudestaan pitää parempaa huolta: onhan saari kaikkinensa yksi kaupungin matkailun markkinoimista "eksoottisista nähtävyyksistä".
Jotain pientä tehty vuosittain
Isännöitsijä Matti Valtavaara kaupungin teknisestä keskuksesta toteaa vuosien varrella jotain pientä korjaustyötä tehdyn, mutta ei suoraan ota kantaa asukkaiden vuosien mittaan tekemiin peruskorjauspyyntöihin.
"Mutta nyt peruskorjaukset alkavat, ja yhtä taloa korjataan kerrallaan. Todennäköisesti kaikki talot tulevat remontoiduksi jossakin elämänvaiheessa. Eteenpäin mennään aina vuosi kerrallaan ja katsotaan korjaustarpeet. Ei ole mikään automaatio, että joka taloon tehdään sellainen (peruskorjaus) remontti."
Valtavaara myöntää, ettei vanhenevissa taloissa ole tehty peruskorjauksia sitten 80-luvun alun. Silloin suurimpaan osaan tehtiin peruskorjaukset. Remontteja hän ei oikein hevillä myönnä hutiloiden tehdyksi, vaan "ne tehtiin tuonaikaisella tietämyksellä".
"Tänä päivänä tiedetään korjausrakentamisesta huomattavasti enemmän kuin silloin. Täytyy ottaa huomioon, että 20 vuotta on edellisremontista kulunut ja tässä välissä on nimenomaan korjausrakentamiseen pyritty valtavasti satsaamaan niin valtakunnallisella tasolla kuin Oulun kaupungissa ja Oulun kaupungilla.Kun Pikisaaressa aloitetaan seuraava kohde, pyritään siihen, että nykytietämyksellä siitä tulisi mahdollisimman hyvä. Mutta viiden vuoden kuluttua tämäkin tietämys saattaa jo olla vanhentunutta", Valtavaara huomauttaa.
Kaupunki on Pikisaaresta vuokrannut ulos 38 huoneistoa, jotka ovat nimenomaan vuokra-asuntokäytössä. Suurin osa "normaalissa" vuokra-asuntokäytössä ja vain muutamassa on työhuone tai ateljee.
Vuosikorjauksia kaupunki tekee Valtavaaran mukaan jatkuvasti. "Mutta vuosikorjausrahat eivät minulla ole niin kauhean suuret, ei niillä ihmeitä pysty tekemään. Vanhoissa markoissa se on alun toistatuhatta markkaa asunto. Mutta tässä ollaan yritetty keplotella, ja hyvillä mielin pitää olla, että edes tuon verran olemme pystyneet korjauksia tekemään."
"Nyt on viety läpi sellainen periaatteellinen päätös, että kun taloon mennään, tehdään siihen se korjaus alusta loppuun saakka mietittynä, että se tulee kerralla hyvään kuntoon. Tietysti se vaikuttaa myös korottavasti vuokraan. Valtuuston päätöksen mukaan investoinnista täytyy saada tietty hyöty, pääomalle tietty korko".
Urakkaa johtava rakennusmestari Kari Räisänen teknisestä keskuksesta kertoo urakkalaskennan olevan menossa. Tarkoituksena on, että Polttimokadun töihin päästään lokakuun 15. päivänä. Valmiina paikkojen pitäisi olla ensi vuonna maaliskuun 29. päivänä. Seuraava kohde, Pikisaarentie 10:n remontti on suunnittelussa ensi kevään aikana, ja se on tarkoitus toteuttaa lokakuun 2003_maaliskuun 2004 aikana.