Oulu
Kaupungin päättäjät saavat tänä syksynä nuijia perä perään päätöksiä suurten asuinalueiden kaavoista ja rakentamisista. Viime viikolla käsittelyssä oli Toppilansaaren kaava, tällä viikolla Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma ja eilen teknisessä lautakunnassa etenivät niin Intiön kasarmialueen ja Kasarminrannan kuin Etu-Lyötynkin asemakaavamuutokset.
Molemmissa on kyse samalla siitä, että kaupunki tiivistyy sisäänpäin ja tehostaa nyt vajaakäytössä olevien alueitten rakentamista. Myös kaupunkikuvan kannalta molemmat alueet ovat erittäin merkittäviä.
Uusi julkisivu Pohjantieltä katsoen
Intiö on tarkoitus saada valtuustoon jo syyskuun aikana ja jos se siellä hyväksytään, päästäisiin tällä valtiolta lunastetulla entisellä kasarmialueella rakentamaan vielä tämän vuoden puolella. Se olisi siis kaupungin seuraava suuri rakennuskohde. Alueen asuntokauppa käy jo kuumana, vaikkei kaavaa ole vielä lopullisesti vahvistettukaan.
Kyseessä on iso, noin 45 hehtaarin alue kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla ja ainutlaatuisellakin kasarmialueella vajaan kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta.
"Siitä tulee kaupungin pohjoinen julkisivu Pohjantieltä päin katsottuna", muistuttaa kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi.
Koko kasarmialue on myös suojelukohde, sijaitsevathan siellä esimerkiksi vanha puukasarmi ja kivikasarmi. 1800-luvulla rakennettua puukasarmialuetta peruskorjataan ja entistetään Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen tiloiksi.
Kasarmialue ja Kasarminranta vastaavat kooltaan noin 30 keskustan korttelia ja uudisrakentaminenkin noin kymmentä korttelia. Uusia asuntoja tulee noin 800 kappaletta ja niissä on kerrosalaa yhteensä noin 65 000 neliötä. Alueelle tulee sekä vuokra- että omistusasuntoja.
Kasarminrannasta kärkevääkin keskustelua
Eniten keskustelua on herättänyt Kasarminrannan rakentaminen.
Oulujoen rannalle suunnitellut kuusi uudisrakennusta kirvoittivat kärkeviäkin mielipiteitä, koska niiden tieltä puretaan entinen kirjapaino ja leipomo.
"Ranta on totuttu näkemään varastorakennusten alueena ja ajatukseen sen hyödyntämisestä ei ehkä ole totuttu", arvioi Kallioniemi. Rannan läheisyydessä uudisrakennukset ovat kolmikerroksia ja nousevat sieltä pykälittäin kuuteen kerrokseen Kasarmintietä lähestyttäessä.
Kasarmialueelta Kasarmintien ylitse on piirretty kevyen liikenteen yhteys Koskenniskan puiston kautta rantaan. Lisäksi Kasarminrantaan tulee liikenteelle varattu puistoalue, johon sijoitetaan venepaikkoja. Korttelialueiden keskellä kulkee kevyen liikenteen väylä, ja yhteys Kurkelanrannasta aukion kautta rantaan saakka.
Entinen Osuuskaupan keskusvarasto eli nykyinen Coronaria Oy:n toimitalo sijaitsee asuin-, liike- ja toimistonrakennusten tulevalla korttelialueella. Siellä olevat hirsirakennukset säilytetään. Toimitalon viereen saa rakentaa kolmikerroksisen laajennusosan, jonka liittäminen vanhaan on tehtävä lasirakenteisena. Kasarmintien toiselle reunalle tulee autopaikkojen korttelialue, jonka lisäksi autopaikkoja rakennetaan muun muassa asuinrakennuksen alle.
Intiönkankaan asuinkerrostalojen uusittu rakennusoikeus mahdollistaa sen, että talojen porrashuoneita voidaan laajentaa, hissejä rakentaa ja ullakkotiloja muuttaa asuinkäyttöön. Lisäksi jokaiselle kerrostalolle voidaan pihapiiriin rakentaa oma talousrakennus.
Laadukkaan rakentamisen varmistamiseksi rakentamista ohjaamaan on nimitetty ohjaus- ja seurantaryhmä samaan tapaan kuin aikoinaan Meritullin rakentamisessa. "Intiön kasarmialueesta ja Kasarminrannasta pyritään tekemään korkeatasoinen asumisen, työpaikan ja koulujen alue. Tämä näkyy jo tällä hetkellä kaikissa alueelle tehdyissä suunnitelmissa: mittakaavassa, rantasuunnitelmissa, rakentamistapaohjeissa, katusuunnittelussa ja puistosuunnitteluissa. Esimerkiksi katusuunnitelmien tekeminen jo tässä vaiheessa on harvinaista."
Etu-Lyötyn "reikälevykaava"
Intiön jälkeen aloitetaan Etu-Lyötyn rakentaminen. Tekninen lautakunta päätti panna alueen asemakaavamuutoksen nähtäville. Muutoksella koko Etu-Lyöttyyn saadaan yhtenäinen asemakaava. Hieman poikkeuksellisen kaavakäsittelyn aikana alueelle on tehty vuosi sitten hyväksytyn kaavarungon lisäksi korttelikohtaisia asemakaavamuutoksia, jotka nyt siis kurotaan tällä yhteen. "Reikälevykaava", kuuluu asemakaavapäällikkö Matti Karhulan luonnehdinta.
Etu-Lyötty on viiden vuoden kuluttua 1 650 asukkaan ja 282 asunnon alue. Työpaikkoja siellä arvioidaan olevan vuoteen 2006 mennessä 2 400.
Kaavamuutoksella kaupungin keskusta saa rautatielle uuden julkisivun. Rautatienkatu jatkuu nykyisestään ja sinne tulee viisikerroksisia asuinrakennuksia ja toimisto-ja liikerakennuksia. Toinen merkittävä muutos on keskuspuisto, joka johtaisi koko alueen läpi Madetojan raitilta Limingantulliin.
Kansankadun luonne muuttuu kokonaan. Pohjoispäähän tulee osittain tori ja osittain väljästi rakennettu pysäköintialue. Läpiajo on mahdollista, mutta Kansankatu ei enää olisi kadunomainen vaan hidas liikenneväylä. Eteläisellä osalla jalankulkualueita levennetään, pysäköintiä järjestellään uudelleen ja ajorataa kavennetaan.
Etu-Lyötyn vanhat rakennukset on aiemmissa vaiheissa arvioitu. Rautatien varressa oleva vanha, huonokuntoiseksi luokiteltu tavara-asema puretaan. Sillä ei katsota olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia tai rakennushistoriallisia arvoja. Tavara-aseman toiminta siirtyy Äimärautiolle, samoin Vähälän rekkojen lastaus.
"Ketjustahan tässä on kysymys. Kun Äimärautiolla tapahtuu jotain, päästään Etu-Lyötyllä tiivistämään ja rakentamaan lisää."
Jos kaavan käsittely etenee ripeästi, uuden kaava-alueen vaiheittainen rakentaminen voisi alkaa jo ensi kesänä. Hyvässä lykyssä valmista olisi jo viiden vuoden päästä.