Toppilansalmen ja Koskelantien väliin jää erikoinen alue, jossa on sekaisin tehtaita ja huviloita, satamaa ja rautatietä. On rantaa, mutta on myös iso lämpövoimala kaiken keskellä. Asukkaita ei juuri nimeksikään.
Kyseessä on kasvavan kaupungin uusin suunnitteluhaaste Länsi-Toppila. Kaavoitusarkkitehti Kay Bierganns puhuttelee sitä mielellään Toppilansaaren isoveljenä; salmen toista rantaa kun on luonnollisesti pitänyt miettiä jo aiemmissa suunnitelmissa. Toppilan puoleiset myllyrakennukset vaikuttivat keskeisesti Toppilansaaren näkymiin ja salmen yli rakennettavan sillan paikka piti olla edullinen molemmille puolille.
Länsi-Toppilaa varten laaditaan parhaillaan kaavarunkoa, johon liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään tänään kello 17.30 Toppilan lukiossa. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon lähialueiden väkeä ja muita kiinnostuneita kuulemaan ja kyselemään.
Kaavarunkoa varten on tehty tavallista useampia selvityksiä. Niiden perusteella suunnittelijat ovat voineet huokaista helpotuksesta: mitään ratkaisevaa estettä alueen yleiskaavan mukaiselle käytölle ei ole. Länsi-Toppilaan voidaan rakentaa sekä asuntoja, palveluja, virkistysalueita että työpaikka-alueita.
Lähtökohtana lämpövoimala
Asemakaavapäällikkö Matti Karhulan mukaan kaiken lähtökohta on kuitenkin lämpövoimalan toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Toisaalta myös Oulun Energian etu on sopusointu ympäristön kanssa. Se onkin omina tutkimuksinaan tehnyt harvinaisen perusteelliset selvitykset lämpövoimalan aiheuttamasta melusta ja pölystä. Tietoa kerättiin myös ympäristön asukkaiden aistinvaraisista havainnoista.
Tulosten perusteella suunnittelijat voivat nyt määritellä ne alueet, joille ohjataan asutusta ja ne alueet, jotka on syytä jättää muuhun käyttöön. Myös laitos itse tietää ongelmat, joihin sen on jatkossa keksittävä tekniset ratkaisut.
Tietoa on kerätty myös muun muassa maaperän kunnosta, rakennussuojelusta, rantarakenteista sekä nykyisten alueella toimivien yritysten näkemyksistä alueen kehittämisessä. Tutkimusten tuloksia esitellään illan tilaisuudessa.
Lämpövoimalan lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat vanhat Raision ja SOK:n myllyt. Raisio sai hiljattain toiminalleen määräaikaisen ympäristöluvan ja sillä on vuokrasopimus vuoteen 2016. SOK:n viljasiilon omistajat odottavat ratkaisuissaan maankäytön suunnitelman valmistumista.
Myllyrakennukset
jäävät
Jo tässä vaiheessa on selvää, että rakennukset jäävät senkin jälkeen kuin niiden toiminta on siirtynyt muualle. Uutta käyttöä pitäisi siis löytyä muun muassa taas yhdelle uudelle siilolle.
Lämpövoimalan ja myllyjen lisäksi muita isompia ongelmia ei uskota olevankaan. Alueella sijaitseviin vanhoihin rakennuksiin otetaan kantaa suunnittelun edetessä, mutta ristiriitoja ei uskota syntyvän.
Länsi-Toppila sijaitsee kolmen asuinalueen keskellä noin kolmen ja puolen kilometrin päässä keskustasta. Idässä se rajoittuu Toppilan vanhaan pientaloasutukseen, pohjoisessa Meri-Toppilaan ja kaakossa Toppilansalmeen ja Toppilansaareen.
Sataman ja varastoalueen toiminta on hiipunut, mutta Koskelantien varressa ja Koskelan teollisuusalueella teollisuus on edelleen vireää.
Suuri osa Länsi-Toppilasta on rakentamatonta ja pusikoitunutta varastoaluetta. Monelle yllätykseksi alueella on toisaalta koko kaupungin monipuolisin kasvillisuus. Siemeniä on kantautunut laivojen painolastien, junien ja viljalastien mukana. Kaikki tämä huomioidaan suunnittelussa, lupaa Bierganns.