Oulu Kaupunginjohtaja Kari Nenosen budjettiesitys vuodelle 2004 poikkeaa aikaisemmista esityksistä siten, että vahvan kasvun vuodet näyttävät budjettinumeroinkin olevan ohi. Toki Nenosen budjettipuheisiin on aina kuulunut tietty varovaisuus.
"Oulun toiminnot sopeutetaan talouden realiteetteihin. Onneksi Oulussa ei tarvitse tehdä äkkijarrutusta, vaikka verotulojen pohja pettää, niin se ei petä niin pahasti kuin eräissä muissa suurissa kaupungeissa."
Nenonen uskoo Oulun selviytyvän tiukan vuoden yli hallitulla lainanotolla investointeihin ja mikä tärkeintä kaupunginjohtaja lupaa kaupunkilaisten palvelujen olevan vähintäänkin nykyisellä tasolla myös ensi vuonna ja osin jopa paranevan.
Oulun kaupungin toimintamenot ovat ensi vuonna 546,2 miljoonaa euroa. Menoja rahoitetaan verotuloin. Kaupunginjohtaja ei esitä veroprosenttiin muutoksia, vaan haluaa pitää sen nykyisessä 18 prosentissa. Kunnallisverona lasketaan saatavan 309,5 miljoonaa euroa.
Myös oululaisilta perittävä kiinteistövero pysyy entisellään. Vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistövero on Oulussa lakisääteisellä alarajalla 0,22 prosentissa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60, kun alaraja on 0,50. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero on 0,22 prosenttia, jos Nenosen esitys menee läpi. Voimalaitosrakennusten kiinteistövero on 1,40 prosenttia. Kiinteistövero tuottaa 13,9 miljoonaa euroa.
Kun yhteisöverotuotoksi arvioidaan 45,8 miljoonaa euroa, niin Oulun verotulot ovat ensi vuonna 369,2 miljoonaa euroa.
Lainaa kaupunki joutuu ottamaan lisää. Asukasta kohti lainamäärä nousee 712 euroon tämän vuoden 486 eurosta. Rahan tiukkuudesta kertoo se, että investointien arvo laskee kuluvan vuoden 84,4 miljoonasta eurosta 61,5 miljoonaa euroon. Ensi vuoden tuloksen ennakoidaan muodostuvan noin 50 miljoonaa euroa heikommaksi kuin viime vuonna. Ensi vuosi menee vähän pakkaselle 1,2 miljoonaa euroa.
Maksut liki ennallaan
Kaupunginjohtaja Kari Nenosen budjettiesityksessä ei ole mukana suuria maksujen ja taksojen korotuksia. Eräiltä liikelaitoksilta odotetaan entistä suurempaa tuloutusta vasta vuonna 2005.
Oulun Energian tuloutusvelvoitteita on lisätty 15,6 miljoonaan euroon nykyisestä 13,1 miljoonasta eurosta. Osakeyhtiöksi mielivä kunnallinen liikelaitos Oulun Energia on ilmoittanut, etteivät kaupungin koventuneet tuottovaatimukset edellytä maksuihin korotuksia ensi vuonna.
Oulun Vesi ei myöskään korota ensi vuonna maksujaan, sillä tuottotavoite kaupungin kassaan pysyy 3,4 miljoonassa eurossa. Vuonna 2005 Nenonen on kuitenkin panemassa painetta lisää 500 000 euron verran, kun tuottotavoitetta hinataan 3,9 miljoonaan euroon.
Oulun Sataman taksoihin tulee kahden prosentin tasokorotus. Tuloutustavoite satamalla on 500 000 euroa, joka on 5 000 euroa tätä vuotta vähemmän. Jatkossa sataman odotetaan maksavan kaupungille 700 000 euron tuloutuksen.
Oulun Jätehuollon maksut nousevat osin ensi vuonna. Lajittelemattoman rakennusjätteen käsittelymaksu nousee 56,64 eurosta 59,47 euroon tonni. Biojätteen käsittelymaksu nousee 10 eurosta 12 euroon tonni sekä ongelma- ja erityisjätteiden käsittelymaksut nousevat 15 prosentilla. Uutta on Jätehuollolle asetettava 100 000 euron tuottotavoite.
Muista liikelaitoksista Oulun Tietotekniikka ei korota taksojaan, mutta tulouttaa 101 000 euroa. Oulun Aterian hinnat ovat entiset eikä sillä ole tuloutustavoitetta. Oulun Työterveys nostaa palvelumaksujaan keskimäärin kolme prosenttia ja tulouttaa 100 000 euroa. Ouluseudun yrityspalvelukeskuksella ei ole tuottotavoitteita, mutta Oulun Katutuotanto maksaa peruspääoman tuottoa 119 000 euroa ja Oulun Comac 35 000 euroa.
Kaupungin henkilöstön määrä ylitti syyskuussa 9 000:n rajan. Ensi vuonna kaupungin palkoilla olevien määrä kasvaa 9 475,5:een. Raju nousu selittyy 18 kunnan yhteisen alueellisen pelastustoimen tulevan kaupunkivetoiseksi.
Työllistämiseen kaupunki käyttää ensi vuonna saman verran kuin tänä vuonna 10,5 miljoonaa euroa.
Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen huomautti, ettei budjettiesitys pidä sisällään suunnitteilla olevia energiainvestointeja kuten jätteenpolttolaitosta ja kaupungin osuutta seuraavasta ydinvoimalasta. Ne tulevat käsittelyyn erikseen.
Apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen mielestä budjettiesitys turvaa nykyisen palvelutuotannon ja antaa mahdollisuudet rakenteelliseen kehittämiseen.