Jos joku odotti torstai-iltana Helsinkiin kokoontuneilta suurimpien suomalaiskaupunkien johtajilta ärhäkkää hyökkäystä hallitusta vastaan, sellaista ei kuulunut. Helsingin ylipormestarin Jan Vapaavuoren kokoon kutsumassa tapaamisessa laadittiin kannanotto ilman uhoa. Sekin riitti kertomaan, etteivät kaupunkien ja maan hallituksen sukset nyt osoita samaan suuntaan.
Kannanoton painokkaimpia kohtia on toteamus, jonka mukaan erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. "C21" eli maan 21 suurinta kaupunkia katsovat myös, että maakuntien keskuskaupunkien elinvoimaisuus on olennaista tasapainoiselle aluekehitykselle.
Kannanottoa voi lukea niin, että näitä seikkoja hallitus ei näytä oivaltaneen.
Jo aiemmin, kesäkuussa, liikkeellä olivat Suomen kuusi suurinta kaupunkia, myös Oulu. Kaupungit totesivat suoraan, että suunnitellut toimivallan siirrot maakunnille ja veropohjan kaventaminen vievät pohjan kaupunkien kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiselta.
Nyt ehkä käytettiin pehmeämpiä sanamuotoja siksi, että yhteinen kannanotto saatiin aikaan. Osa kaupunginjohtajista on kuitenkin muilla areenoilla ottanut viime viikkoina paljon tiukempiakin kantoja. Ainakin kolme kuuden suurimman kaupungin johtajista on kyseenalaistanut koko maakuntauudistuksen tarpeen.
Pääkaupunkiseudun kritiikkiä on nyt hallituksessa kuultu siinä, että niin sanotut kasvupalvelut olisivat siellä vastedes kuntien, eivät maakunnan hoteissa. Muualla nuo palvelut siirtyisivät Ely-keskuksista maakunnille. Luontevaa olisi, että myös Oulun seudun kasvu- ja elinkeinopolitiikan ohjakset olisivat kunnilla.
Torstaisen kaupunginjohtajien kokoontumisen on sanottu johtuvan Helsingin kokoomuslaisen ylipormestarin profiloitumisen tai kotiinpäin vetämisen tarpeesta. Niistäkin voi olla kysymys.
Silti keskustelu on syytä pitää nyt kaupunki- ja yhteiskuntapolitiikassa eikä eksyä valtapoliittisiin spekulointeihin. Kaupunginjohtajien viestiä ei voi noin vain ohittaa. Kannattaa muistaa, että Helsingissä koolla olleissa 21 suurimmassa kaupungissa asuu yli puolet suomalaisista.
On täysi syy kysyä, tuoko uusi hallintoporras näille ihmisille jotain sellaista, mitä nykyisellä kaksiportaisella mallilla ei tavoiteta. Perusteluksi ei riitä se, että maakuntahallinto on monessa muussakin maassa.
Lähiviikkoina ja -kuukausina on kiinnostavaa nähdä, miten hallitus vastaa kaupunkien haasteeseen. Hallituksen pääpuolueita sitoo tiukasti uudistukseen se, että keskusta haluaa maakunnat ja kokoomus yksityiset palveluntarjoavat terveydenhuoltoon. Jos ensimmäistä ei tule, ei tule toistakaan.
Näin sekä kokoomus ja keskusta hyötyvät siitä, jos hallitus pysyy koossa koko nelivuotisen vaalikauden vuoden 2019 kevääseen asti. Siinä vaiheessa uudistuspyörää voi, keskustan kannalta, olla jo mahdotonta kääntää taaksepäin. Kokoomukselle voi sopia silloin sekin, että maakuntauudistus kaatuisi.