Pompidou-keskus Pariisissa, Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuin, Lontoon Millennium Dome - englantilainen arkkitehti Richard Rogers on jättänyt maailmankuuluja maamerkkejä eurooppalaisiin kaupunkeihin.
Sunnuntaina Venetsian 10. arkkitehtuuribiennaalin virallisten avajaisten yhteydessä Rogersille luovutettiin Kultainen leijona elämäntyöstään. Vaikka Rogers on kuuluisa rakennuksistaan, saa hän palkintonsa nimenomaan työstään kaupunkien hyväksi.
Palkinto sopii erinomaisesti yhdelle maailman tärkeimmistä arkkitehtuuritapahtumista, joka juhlavuoden kunniaksi on kääntänyt katseensa yksittäisistä rakennuksista ihmisten elinympäristöihin, kaupunkeihin.
Italian Firenzessä 1933 syntynyt Rogers innostuu puhumaan palkintoa vastaanottaessaan vuolaasti entistä eläväisempien kaupunkien puolesta. Aihe on hänelle hyvin läheinen, mutta paremman kaupunkisuunnittelun haasteen hän heittää tuleville sukupolville, tuleville arkkitehdeille.
"Kaupungit ovat intohimoni. Ne ovat kaikkein monimutkaisin ihmisen luomuksista ja suuri osa niistä kaipaa uudelleen elvytystä", Rogers painottaa.
Itse asiassa mies on puhunut kaupunkien renessanssin, jälleensyntymisen puolesta jo vuosikausia. Ison-Britannian hallitus tilasi Rogersin vetämältä työryhmältä jo 1990-luvulla raportin, joka nimettiin osuvasti "Kohti urbaania renessanssia". Työryhmän oppeja on jo noudatettu eri kaupungeissa eri puolilla Britanniaa.
Rogers on itse ollut viime vuodet innoissaan kaupungeista, jotka suunnittelutyössään ajattelevat tulevia sukupolvia, kestävää kehitystä ja ennen kaikkea ihmisiä.
"Kaupungit kaipaavat uutta verta, uutta elinvoimaa, jotta niissä asuvien ihmisten elämänlaatu paranisi. Kaupungit ovat ihmisten kohtauspaikkoja, uudet ideat itävät niissä ja niissä käydään kauppaa", Rogers sanoo ja palaa näin kaupunkien alkuperäiseen perusfilosofiaan.
Venetsian biennaalissa puhutaan paljon niistä ongelmista, joita maailman ihmisten valtaosan siirtyminen asumaan kaupungeissa väistämättä synnyttää.
Rogersinkin kiitospuheesta kuultaa huoli entistä suurempien ihmiskasautumien synnyttämistä sosiaalisista ja ympäristöongelmista.
Hänen mukaansa miljoonaväestöjen muuttaminen takaisin maaseudulle toisi vielä suurempia ongelmia, joten kaupungeilla on suuri vastuu huolehtia niihin asumaan asettuvista ihmisistä.
"Paremmalla suunnittelulla voidaan luoda entistä kompaktimpeja kaupunkeja. Tämän avulla voidaan ehkäistä juuri näitä sosiaalisia ongelmia, ehkäistä ympäristön saastumista. Vain tällä tavalla voimme luoda yhä miellyttävämmän tavan asua kaupungeissa ja katkaista ihmisten virran kaupungeista maalle", Richard Rogers sanoo.