Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Matti Pikkaraisen puhe Oulun kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa kaupungintalolla.
Arvoisa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, arvoisa kaupunginjohtaja Kari Nenonen, arvoisa kaupunginvaltuusto, arvoisat kutsuvieraat
Vuonna 1875, eli tasan 130 vuotta sitten meitä oululaisia oli kirjoille merkittynä 6944 hen-keä. Jo tuohon aikaan suomalaisen mittapuun mukaan Oulu oli iso kaupunki. Syy siihen, että nyt, Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlan juhlavaltuustossa otan esille tuon nimenomai-sen vuoden, on se, että tuolla vuodella on kunnallisen vaikuttamisen ja demokratian kan-nalta keskeinen merkitys meille oululaisille.
Vuoden 1873 kunnallisasetuksen säätämiseen saakka olivat voimassa merkantilistiset käsi-tykset kaupunkien ja niiden hallinnon tarkoitusperistä, kuten Kustaa Hautala toteaa Oulun kaupungin historian osassa IV. Tuolloin käsitettiin, että kaupungin tehtävänä oli edistää kauppaa ja teollisuutta. Tämä ajattelu näkyi myös kaupungin hallinnossa, jossa kauppiailla ja käsityöläisillä on keskeinen rooli.
Kaupunkimme väestö oli tuolloin jaettu kolmeen luokkaan:
1. varsinaiset porvarit, jotka porvarisoikeutensa perusteella saivat harjoittaa kauppaa ja käsityötä. 2. talonomistajat 3. muut kaupungin asukkaat.
Tästä kolmikosta porvaristo oli selkeästi tärkein valitessaan kaupungin maistraatin ja teh-dessään ehdotuksen pormestarista. Myös rahallisista asioista päätettäessä oli porvariston rooli merkittävä. Vastaavasti talonomistajia kuultiin vain silloin, kun oli valmisteilla asia, joka kosketti heidän verottamistaan. Näitä olivat mm. katujen ja siltojen rakentamiset.
Kun uusi kunnallisasetus oli vuonna 1873 tullut hyväksyttyä, sai kaupungin toiminta entis-tä laajemman sisällön. Nyt keskeisiksi nousivat asukkaiden hyvinvoinnin ja sivistyksellis-ten päämäärien edistäminen. Samaan kehitykseen liittyi myös se, että joulukuun 8. päivänä 1873 keisarillinen asetus lakkautti porvariston etuoikeudet ja aiemmin asioista vastan-neiden kaupunginvanhinten tilalle tulivat kaupunginvaltuutetut.
Oulussa kaupunginvaltuusto perustettiin 1. päivänä joulukuuta 1874 ja uusi valtuusto ko-koontui ensimmäiseen istuntoonsa tammikuun 4. päivänä 1875.
Ennen ensimmäistä valtuuston istuntoa oli pidetty vaalit, joissa kaupungin asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka heitä edustaa. Tosiasiassa nuo vaalit eivät kuitenkaan edustaneet nykyisten kaltaisia vaaleja. Esimerkiksi äänioikeus oli sidottu äänestäjän tuloi-hin, joten äänet olivat painotettuja ja ne joilla oli vahva talous saivat äänensä voimak-kaampana esiin. Näin jatkui käytännössä aina vuoteen 1917, jolloin säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
Joka tapauksessa tapaninpäivän jälkeisenä päivänä vuonna 1874 toimitettiin vaali ensim-mäisistä valtuutetuista, joita valittiin kaikkiaan 24. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valit-tiin kihlakunnantuomari J. W. Lindbohmin ja varapuheenjohtajaksi kauppaneuvos J. S. Hedmanin. Samassa yhteydessä muodostettiin myös lautakuntia, joilla oli tietty vastuu kullakin.
Uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä oli rahatoimikamarin ja sen ohjesäännön asettami-nen. Tämä rahatoimikamari on nykyisestä kielestä hävinnyt mutta itse asiassa sen toimin-taa jatkaa vuoden 1927 päätösten mukaan kaupunginhallitus.
Tänä päivänä 8.4 tässä salissa istuu valtuusto, joka jatkaa tuon 130 vuotta sitten aloitta-neen valtuuston toimintaa. 130 vuotta sitten todettiin, että valtuuston tehtävänä on asuk-kaiden hyvinvoinnin ja sivistyksellisten päämäärien edistäminen. Tänään voimme todeta, että samat tehtävät yhä jatkuvat.
Tänä päivänä me olemme koolla menestyvässä ja moni-ilmeisessä Oulussa. Neljän vuosi-sadan aikana jokisuiston pienestä kylästä on kasvanut merkittävä toimija niin maassamme kuin sen rajojen ulkopuolella. Oman keskeisen osansa siinä työssä, joka tähän päivään on johtanut, on tehnyt myös tässä salissa kokoontunut valtuusto.
Kun edellinen valtuusto päätti juhlavuotemme teemoista, nousivat esiin asiat, jotka jo tä-hänkin asti ovat ohjanneet toimintaamme:
Oulu 2005 - kehitys kantaa kauas
- vastuuta hyvinvoinnista
- osaaminen vetää puoleensa
- kaukaa viisas Oulu
Nuo lauseet kuvaavat hyvin sitä näkemystä, mikä valtuustolla oli ja yhä on kaupungis-tamme ja sen asukkaista. Me haluamme tarjota maan kehittyneimmät, kuntalaisten tarpeis-ta nousevat palvelut, viihtyisän ja aktiivisen elinympäristön sekä mahdollisuuden yrittää ja menestyä.
Yksi Oulun kasvun ja kehityksen kulmakivi on ollut, kuten prof. Vahtola on todennut se, että jokaisella vuosisadallaan se on kyennyt luomaan uuden innovaation, jolla se on kurottanut kohti tulevaisuutta. Näihin innovaatioihin on usein liittynyt myös tämän salin päätöksiä, joista jotkut ovat päätöksenteon hetkellä tuntuneet ehkä lievästi suureellisilta ja arkeen vähän liittyviltä. Kuitenkin niillä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Ajatelkaamme esimerkkinä 1980-luvun alun päätöksiä niin teknologiakaupungista kuin taloudellista ris-kinottoa vaatineesta teknologiakylästä.
Joskus on kysytty, mitä tässä oululaisuudessa on ja miten täällä on kyetty luomaan nykyi-syys. Ehkä yksi näkökulma on seutumme historiaan ja ihmisluonteeseen kuuluvat piirteet. Tänne ei ole kuulunut tarpeeton vastakkainasettelu, vaan halu yhteyteen. Joskus kuluneek-sikin mainittu laaja konsensus on ollut voimamme. Lisäksi täällä on aina kunnioitettu re-hellisyyttä, työtä ja ahkeruutta, jonka juuret osin löytyvät kansankirkkojemme ja herätys-liikkeittemme arvomaailmasta.
Tässä juhlavaltuustossa me katsomme jälleen tulevaisuuteen. Tämän päivän päätöksemme, jotka kohta teemme, ovat luonteeltaan mitä suurimassa määrin tulevaisuuteen tähtääviä. Niin juhlapäätös kuin juhlavuotemme kärkihanke ovat sellaisia, jotka sitoutuvat juhlavuotemme teemoihin. Ne hakevat hyvinvointia ja avaavat ovia tulevaisuuden tekijöille ja innovaatioille. Päätöksillämme me emme katso vain tähän päivään, vaan kauas eteenpäin. Tässä mielessä me seuraamme edeltäjiemme viitoittamaa polkua, joka on kivetty yhteisellä työllä, uskolla tulevaisuuteen ja rohkeudella tehdä päätöksiä.
Tänä päivänä on myös hyvä pohtia millaista Oulua me haluamme rakentaa.
Pari asiaa haluan osaltani nostaa esiin:
1. Menestyvän mutta samalla asukkaistaan huolta kantavan kaupungin tunnusmerkki on se, että yksikään ihminen ei koe jäävänsä ulkopuoliseksi. Me emme ole rakentamassa vain hyvinvoivien Oulua mutta emme myöskään päinvastoin. Me emme on rakentamassa vain nuorten tai vanhusten Oulua emmekä vain suomalaisten Oulua. Meidän vastuullamme on kaikkien oululaisten Oulu. Toimintamme kannalta aivan keskeinen kehityksen avain on se, että me huolehdimme siitä, että yksikään oululainen ei jää kaupunkimme tarjoamien palvelujen ulkopuolelle ja koe itseään ulkopuoliseksi.
2. Rakentaessamme huomisen Oulun, meidän toimintamme kulmakivi on tasapainoinen ja hyvin hoidettu talous. Tämä vaatii kykyä ja valmiutta tunnistaa ja hyväksyä nykyhetken todellisuus ja samalla näkökykyä, joka ylittää tämän päivän kysymyk-set ja asenteet. Tämä vaatii joskus rohkeutta ja kykyä riskinottoon sellaisessakin ti-lanteessa, jossa lopputulos ei ole itsestään selvyys.
Arvoisa valtuusto. Tätä työtä varten meidät on valittu edustamaan oululaisia. Kunnallinen demokratia, joka toteutuu vapaissa vaaleissa, on kallisarvoinen asia. Valtuuston ja sen alaisten lautakuntien ja muiden toimielinten tulee myös tulevaisuudessa rohkeasti ottaa se valta joka niille on vaaleissa uskottu. Myös vaikeissa, julkisuuden riepottelemissa asioissa oltava kyvykäs itsenäiseen päätöksentekoon. Vain näin toteutuu todellinen demokratia ja kansan ääni julkisessa päätöksenteossa.
Arvoisat läsnäolijat, Oulun kaupunginvaltuuston puolesta minulla on ilo ja kunnia onnitella meitä kaikkia juhlivan kaupungin asukkaita merkkipäivän johdosta.