Kuningatar K:n ensi-ilta Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä perjantaina 2.2. klo 19.
Muotoaan muuttava, myyttinen ankerias ui kirjailija Laura Ruohosen eteen ruotsalaisesta kalakirjasta. Ankeriaan kautta avautui ovi myös Ruotsia 1632-1654 hallinneeseen salaperäiseen kuningatar Kristiinaan, etsijään ja kapinalliseen.
"Ruohosen biologitausta näkyy myös näytelmässä. Ankerias on keskeisessä roolissa ja sillä on näytelmän sisällön kannalta suuri merkitys", kertoo Leena Salonen, joka on ohjannut perjantaina ensi-iltaan tulevan Kuningatar K -näytelmän Oulun kaupunginteatteriin.
Kuningatar Kristiinan tarina on traaginen. Kuningataräiti kantoi miehensä, sankarikuninkaan Kustaa II Aadolfin sydäntä lasilippaassa. "Jos hän olisi kantanut ja hoivannut lasilippaan sijaan lastaan, olisi Kristiinan tilanne voinut olla toinen. Lapsuuden ensimmäiset vuodet ovat merkityksellisiä läheisyyden kokemisen kannalta. Kun saa hellyyttä, sitä oppii osoittamaan myös muille", Salonen pohtii.
Salosen mukaan miehen kuolema oli kuningattarelle ongelmallinen, sillä hänellä ei ollut enää mahdollista saada poikalasta. "Äiti piti tytärtään rumana. Siksikö, kun hän ei ollut poika? Kristiina kasvatettiin kuin mies ja hän kiroili ja pukeutui kuin mies. Kristiina oli moderni nainen."
Kristiinan ongelmana oli se, että hän vaati ystäviltään paljon, mutta ei pystynyt antamaan mitään takaisin. Sama päti rakkauteen. Kristiina oli kihloissa, mutta ei koskaan avioitunut.
Sukupuolen ristiriidat ajoivat Kristiinan identiteettikriisiin ja hänen piti kutsua hoviin jopa filosofi Descartes, jolta hän tenttasi, onko sielulla sukupuolta. Lopulta Kristiina luopui kruunustaan.
Salonen luonnehtii näytelmää runolliseksi ja absurdiksi. Näytelmä on ajaton eivätkä historialliset faktat sen pohjalla ole keskeisiä, vaan niiden takaa löytyvä ihminen. "Ei tässä ole kyse mistään epookki- tai juoninäytelmästä. Keskeistä on etsiminen: jokainen etsii itseään."
Kuningatar Kristiinaa näyttelevä Jaana Kahra heräsi pohtimaan, miksi niin moni asia on sidottu sukupuoleen. "Pitkään pohdittiin kiivaasti, oliko Kristiina mies vai nainen. Onko sukupuolta oleellista määritellä? Eikö riitä, että on ihminen?"
Laura Ruohonen on yksi merkittävimmistä nykydraaman tekijöistä ja Kuningatar K on menestyneimpiä kotimaisia näytelmiä. Sitä on esitetty muun muassa Tukholmassa, Lontoossa ja Dublinissa. Ensi kesäkuussa se saa ensi-iltansa Kaliforniassa.
Työryhmästä ainoastaan Kristiinan ystävää näyttelevä Hanna Vahtikari on nähnyt Kansallisteatterin Kuningatar K:n. "Käsikirjoituksen lukuvaiheessa se hieman rasitti, mutta tästä kehkeytyi todella erilainen versio", hän sanoo.
Leena Salosella ei tätä rasitetta ollut. "Minulla oli kyllä kaiken varalta Laura Ruohosen puhelinnumero, mutta kertaakaan en soittanut. Ruohonen on myös ohjaaja, ja hänen näkemyksensä olisivat saattaneet kahlita liikaa."