Oulu Arvorakennuksiin kuuluva Oulun kaupungintalo menee remonttiin vasta syksyllä 2008, mutta suunnittelu on täydessä vauhdissa. Kolmen vuoden projekti valmistuu loppuvuodesta 2009. Kaupungintalo peruskorjattiin edellisen kerran yltä päältä 1978-1982.
Kaupungintalo rakennettiin 1885-1887 ruotsalaisen arkkitehdin Johan Erik Stenbergin suunnitelmien mukaisesti alunperin Oulun uudeksi seurahuoneeksi, kun edellinen oli mennyt Oulun palossa 1882. Keskeneräisellä seurahuoneella juhlittiin lokakuussa 1886 muun muassa rautatien tuloa Ouluun. Talo valmistui kesäkuussa 1887.
Kansliapäällikkö Kalervo Ukkola kertoo remonttiin olevan talotekniset perusteet. "Putkistot, ilmastointi ja siinä samassa tietoliikenneyhteydet ajanmukaistetaan. Meillä on ollut isoja ongelmia erityisesti pohjakerroksessa kosteuden kanssa."
Virastotalo ensin
Kaupungintalon remontti ajoitetaan yhteen virastotalon valmistumisen kanssa, jolloin kaupungintalon väki pääsee evakkoon uusiin tiloihin osa Torikatu 10:een entiseen Suomen Pankin taloon ja osa pihalle nousevaan uuteen rakennukseen.
"Valtuusto- ja juhlasalissa ei tehdä isompia töitä, mutta ne on suojattava remontin ajaksi. Ylikiimingin liittyminen osaksi Oulua 2009 alusta ei tuo muutoksia valtuustosalin kokoon", Ukkola sanoo.
Kaupungintalon remontti vaikuttaa toki kaupunginvaltuuston työskentelyyn. "Valtuustolle haetaan väliaikaiset tilat. Kaupungilla itselläänkin on auditoriosaleja, mutta kysellään, mitä on tarjolla. Ongelmallisinta on, miten valtuuston tekniikka, äänestyskoneet ja muut saadaan toimimaan tilapäisesti runsaan vuoden ajan."
Kun remontti valmistuu vuoden 2009 lopulla, kaupungintalolla työskentelee liki sama väki kuin nykyäänkin. "Kaupungin strateginen johto löytyy kaupungintalolta kuten nyt. Ravintola laajenee. Laajennuksessa otetaan huomioon viereisen uuden virastotalon väki, joka on samaa kaupungin organisaatiota", Ukkola pohtii.
Kaupungin hankepäällikkö, arkkitehti Kustaa Salmi sanoo, että Oulun kaupungintalon ulkokuori säilyy remontin jälkeen ennallaan. "Kaupunkilaiset eivät huomaa muutoksia."
Torneille käyttöä
Kustaa Salmi kertoo remontin ulottuvan kaupungintalon kahteen torniin saakka. "Tornien käyttötarkoitus on yhä haussa. Kyllä ne säilyvät edelleen tilapäisenä työtilana, sillä työturvallisuuden kannalta ne ovat hankalia. Kulku torneihin on kattoterassin kautta."
Kaupungintalon uumenista löytyy kaksi sisäpihaa, joiden koko hieman muuttuu remontissa, kun tekniikkaa varten taloon tarvitaan uusia kerrosten välisiä nousuja. Nämä sisäpihat näkyvät ensimmäisessä kerroksessa kaupunginhallituksen huoneessa ja valtuuston lämpiössä valokatteisena tilana. Varsinaisesti kaupungin talon juhlasalin molemmilla puolilla toisesta kerroksesta alkavat sisäpihat eivät ole kaupungintalolla olleet suuremmassa käytössä.
Remontissa pohjakerroksen ruokalatoimintaa tehostetaan. Ruokasali tulee valtuustosalin alapuolelle, joka on vastaavasti juhlasalin alapuolella. Ensimmäisessä kerroksessa kokouskäyttö tehostuu, ja valtuustosalin aulaa laajennetaan. Toisen ja kolmannen kerroksen huonejaot säilyvät liki ennallaan.
Kaupungintalon bruttoala on noin 6 500 neliömetriä. Remontin kustannusarvio on 8 850 000 euroa.