Rovaniemeläinen toimitusjohtaja Mikael Gröhn ihastui viime syksynä, rakastui tammikuussa
ja lähes avioliiton solmimiseen verrattava tapahtuma on odotettavissa elokuussa. Suhde syvenee koko ajan ja on tarkoitettu ainakin puolen vuosisadan mittaiseksi.
Gröhnin rakkauden kohde on Rovaniemen keskustassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen kauppalantalo-kaupungintalo ja sen saneeraaminen nykyaikaiseksi asunto- ja liiketiloiksi.
Gröhn odottelee malttamattomana elämänsä suurimman projektin valmistumista. Viimeistään silloin perinteikkään yrittäjäsuvun jäsen tuntee tehneensä kotikaupunkinsa hyväksi sen, minkä kokee tärkeäksi. Suojellun talon pelastaminen jälkipolville on kulttuurihistoriallisen teon lisäksi myös elinkeinopoliittinen teko; taloon tulevien, lähinnä matkailua palvelevien yritysten arvioidaan luovan kaupunkiin 15-20 uutta ympärivuotista työpaikkaa.
Arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelema 56 vuotta vanha talo on historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas jälleenrakennusajan tuote. Uuden kaupungintalon valmistuttua vuonna 1988 sen käyttö väheni ja loppui kaupungin toimintojen osalta kokonaan muutama vuosi sitten.
Ydinkeskustassa pimeänä seissyt talo oli Gröhnin mielestä ulospäin ankea näky. Kun kaupunki päätti laittaa talon myyntiin, Gröhn tarttui tilaisuuteen mielellään. Yhteistyö arkkitehti Erkki Päiveröisen kanssa poiki "Valot ikkunaan - vanha kulttuuriympäristö entiseen loistoonsa" -projektin.
Hyvä pohjakunto
Talon hyvä pohjakunto oli saneeraajille yllätys. Talo on tehty hyvin ja jykevästi, vaikka sodanjälkeen myös materiaalista on ollut pulaa. Talossa on on jopa 60 senttiä paksut seinät ja välipohjatkin ovat lähes yhtä vahvat.
Arkkitehti Päiveröinen pitää saneerauksen suunnittelua uudisrakennukseen verrattuna vaativana työnä, mutta toisaalta sitä helpottaa ilman palkistoja oleva pilaarilaattarakenne ja korkea huonekorkeus. Kaksi ja puoli miljoonaa euroa maksavassa saneerauksessa on purettu 1970-luvulla tehtyjen pienien toimistohuoneiden väliseinät ja poistettu koko talosta vanhat materiaalit.
Talon putkistot ja sähkötyöt uusitaan kokonaan ja Valtakadun puolelle liikehuoneistoon laitetaan alkuperäisen malliset ikkunat. Ne ovat samanlaiset kuin mitkä olivat silloin, kun talossa sijaitsi Alkon myymälä.
Saneerauksessa säilytetään Salokankaan suunnittelulle tyypilliset yksityiskohdat ja erityispiirteet, Niitä ovat takat, monimuotoiset katokset ja parvekkeet koristeellisine kaiteineen, liuskekivet sokkeliverhouksessa ja muureissa. Talonmiehen asunnoksi rakennettu puinen ja ydyllinen piharakennus oli jäänyt suojelun ulkopuolelle, mutta Gröhn vaati senkin suojeltavaksi. Talon uusi elämä avautuu nyt kauneushoitolana.
Vaakuna pylväässä
Talon pääsisäänkäynnin pylväs on jonkin ajan kuluttua ainoa paikka, jossa voi vielä nähdä Rovaniemen kaupungin nykyisen vaakunan niin kauan kun talo on pystyssä. R-kirjaimen hallitsema vaakunaa poistuu käytöstä, kun uusi kaupunki aloittaa toimintansa 2005 alusta ja yhteiseksi vaakunaksi tulee Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.
Talon merkittävin tila on kalustettu valtuustosali, joka ennen uuden kaupungintalon valmistumista oli kuitenkin kaupunginhallituksen kokoushuoneena. Valtuustohan kokoontui pitkän aikaa Lappia-talossa, koska kaupungintalossa oleva sali oli sille liian pieni.
Gröhn on tarjonnut kaupungille mahdollisuutta käyttää alkuperäiseen henkeen laitettavaa valtuustosalia tarvittaessa. Asiasta päättäminen on vielä kesken.