Kaupungintalon pohjoissivustalla on kaivettu kolmen kuukauden ajan varsin suurisuuntaisesti. Jopa niin, että vääräleukaisimmat ohikulkijat ovat kyselleet, joko kallioparkille kaivetaan sisäänkäyntiä. Ei kaiveta Oulun kallioparkkia vaan Kaupunginojalle entistä ehompaa uomaa.
Kaupunginojassakin on sen verran vettä ja virtaamaa, että uudet penkereet on tehtävä huolella, ettei vesi pääse missään tapauksessa tulva-aikana etsimään uutta vaarallista reittiä vaikkapa Asemakadun tai kaupungintalon alle.
Kaupunginojan kunnostus Kirkkokadun ja Torikadun väliseltä osuudelta kuuluu paitsi itse ojan kunnostuksen loppuosuuteen niin myös kaupungintalon ympäristön peruskorjaukseen. Kaupungintalon ympäristötöihin käytetään noin miljoona euroa, josta ojaan virtaa puolet.
Vettä ojassa virtaa kesällä vähintäänkin kuutiosta puoleentoista sekunnissa sekä enimmillään tulva- ja sadekausina jopa kuusi kuutiota eli tuollaiset 6 000 litraa. Talvella ojan juoksutusta hidastetaan muutamaan sataan litraan. Vesi tulee Juuruksesta osin Oulujoesta ja Juurusojasta, mutta merkittävä osuus Kaupunginojan vesi on puhdasta pohjavettä, jota pumpataan esimerkiksi Kainuuntien alikulkusiltojen kuivatusjärjestelmistä. Ojan virtaamaa säädellään Juuruksen patoluukun avulla.
Työmaan vastaava mestari Tauno Holappa sanoo, ettei Kaupunginojan vesi tule koskaan olemaan karttasinistä, vaikka mitä tehtäisiin. Pumppaamoilta tuleva pohjavesi on perusväriltään ruskeaa. Samaa väriä tulee Juurusojan humuksesta ja suoraan Kaupunginojan pohjasta.
Uoma valmis
maaliskuussa
Mestari Tauno Holappa sanoo Kaupunginojan pengerrystyömaan valmistuvan pääosin maaliskuun loppuun mennessä. Aikataulua ei voi venyttää, sillä kivetyksen pitää olla paikallaan ennen kevättulvia.
Möyrintä kaupungintalon ympäristössä ei kuitenkaan lopu siihen, sillä jatkoksi tehdään kevyen liikenteen silta ojan yli. Samoin kunnostetaan kaupungintalon muu ympäristö. Onpa kaupungintalon eteen luvassa toinen kaukolämmön paluuveden avulla sulana pidettävä alue Oulussa. Se ensimmäinen on Heinäpään hiekkatekonurmi.
Kaupungintalon ympäristön kunnostus vie aikaa jonnekin loka-marraskuulle ja istutukset jäävät hyvinkin kevääseen 2004. Juhlavuonna 2005 kaupungintalon ympäristöä kehtaa näyttää Oulun 400-vuotisjuhlien yhteydessä.
"Pakkaset ovat hidastaneet työtä, vaikka meillä ei ole pakkasrajaa. Kyllä sitä liike on erilaista 30 asteen pakkasella", Holappa tuumaa, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole huolissaan kevään liian aikaisesta tulosta.
Kaupunginojan työmaalla on 12 miestä. Työmaan monipuolisuutensa varten uomassa tarvitaan raudoittajaa, kivimiestä ja timpuria sekä muita ammattilaisia. Holapalle itselleenkin vesistötyömaa on uudenlainen, vaikka aikaisemmilta vuosilta tielaitoksen palveluksesta löytyy kokemusta 10 vuotta ja kaupungin Oulun Katutuotannostakin kaksi vuotta.
Oja juoksee talven
putkessa seinänviertä
Töiden ajan Kaupunginoja juoksee kaupungintalon seinustalla putkessa noin 200 litran sekuntivauhdilla.
Osin putkessa oja juoksee uoman valmistuttuakin - aina talvella. Ojan yli kaupungintalon keskikohdalle rakennetaan kevyen liikenteen silta. Sillasta merelle päin tulee uusi pohjapato.
Se rakennetaan 30 metrin mittaisen kosken muotoon. Tuota luonnonkivettyä koskea ei päästetä talven tullen jäätymään alta päin, vaan ojan vesi ohjataan padon ohitusputken kautta kosken alapuolelle talven tullen.
Koska koski ei jäädy alhaalta, ei jää paada koskea, joka nostaisi Kaupunginojan yli äyräidensä Rion talon kohdalla Snellmaninpuistossa.
Kaupunginoja on pantu jo kertaalleen vastaavaan ohitusputkeen Otto Karhin puiston Isonkadun puoleisessa päässä, mutta ilman näyttävää koskirakennelmaa.
Kaupunginojan ylittävä kevyen liikenteen silta valmistuu kesäkuussa. Pituutta uudella teräsrakenteisella, mutta puukantisella sillalla on hieman yli 13 metriä. Hyötyleveyttä löytyy 2,7 metriä. Sillalta on näkymä koskeen. Sillalle on matkaa Kirkkokadulta 70 metriä. Kaikkiaan ojaa kunnostetaan 110 metrin matkalta.
Sillalta alkavaa koskea edeltää muuten pari metriä syvä suvanto, joten jos ei ollut ojan uoma ennen vaaraton kaupungintalon kohdalla niin sitä se ei ole jatkossakaan. Ennen saattoi lyödä päänsä ja taittaa niskansa, nyt tulee törttöilijöille hukkumisvaarakin. Itse koskelle tulee vesipudotusta niin ikään yli kaksi metriä, joten kesällä veden solistessa kaupunginjohto saattaa saada uusia virtaavia ajatuksia omalle työmaalleen kaupungintalolle.
"Toivottavasti tästä tulee hienon näköinen. Ainakin penger on ikuista kiveä - graniittia", Holappa sanoo.