Kansantaloutemme kasvuvauhti on jatkunut vahvana jo poikkeuksellisen pitkään. Myönteinen kehitys on tukenut myös Oulun kaupungin taloudellista tilannetta. Pitkään jatkuneessa korkeasuhdanteessa on alkanut näkyä merkkejä kasvavista kustannuspaineista, millä on merkittävä vaikutus myös kuntien talouden tasapainoon. Syksyllä tehty palkkaratkaisu asettaa huomattavia tuottavuusvaatimuksia kuntataloudelle.
Palkkaratkaisu on itse asiassa esimakua tulevasta; Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työvoiman tarjonta vähenee ja palkkakilpailu kasvaa. Jotta kuntasektori on kilpailukykyinen työnantaja myös jatkossa, tämä lisää paineita palkankorotuksiin. Verotulojen kasvu ei riitä kattamaan kasvavia menopaineita, mikä edellyttää kunnilta tuottavuuden kasvua ja mahdollisesti tehtävien tarkistamista. Kunnilla ei ole varaa vastaavaan palkkasumman kasvuun kuin mitä palkankorotusten perusteella tulisi, joten työt on pystyttävä hoitamaan pienemmällä henkilöstöllä. Keinoina ovat mm. tietotekniikan hyödyntäminen ja työmenetelmien kehittäminen. Haaste on kova ja valmistautumien on aloitettava ajoissa.
Oulun vastaus haasteeseen on ydinkunta-palvelukunta -mallin käyttöönotto. Malli on otettu käyttöön lähes koko organisaatiossa ja vuosi 2008 on vakiinnuttamisen aikaa. Tulokset tulevat näkymään muutaman vuoden viiveellä ja tavoitteena on, että Oulun kaupungilla on vuosikymmenen vaihteessa elinkelpoinen organisaatio vastaamaan hidastuvien tulojen ja kasvavien menopaineiden sekä suuren eläkkeellesiirtymisen buumin aiheuttamiin haasteisiin. Olennaista on saada käyttötalouden nettomenojen kasvuvauhti hidastumaan alle verorahoituksen kasvun pitkällä aikavälillä.
Onnistuneella elinkeinopolitiikalla varmistamme kyvyn järjestää palveluja myös tulevaisuudessa. Menestymisen kannalta on olennaista elinkeinoyhteistyön onnistuminen Oulun seudulla. Elinkeinoyhteistyön keskiössä ovat seudun kuntien lisäksi elinkeinoelämä, yliopisto, VTT ja ammattikorkeakoulu. Elinkeinoyhteistyön kehittäminen on keskeinen strateginen painopistealue, missä on onnistuttava.
PARAS -hankkeessa on siirrytty suunnitelmien toteutusvaiheeseen ja vuosi 2008 tulee tältäkin osin olemaan työntäyteinen. Vuoden 2008 loppuun mennessä laaditaan kuntaliitosselvitys Yli-Iin kunnan kanssa, Haukiputaan kanssa tehdään selvitys syvemmän yhteistyön mahdollisuuksista sekä Oulun seutukunnan ja Yli-Iin kunnan kanssa laaditaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueselvitys.
Verotulot ja valtionosuudet
Vuonna 2008 verotulojen arvioidaan kasvavan 5,8 % vuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Kunnallisverotulojen odotetaan kasvavan 5,8 %, yhteisöverotulojen 6,4 % ja kiinteistöverotujen 4,3 %. Verotulojen kasvua vauhdittaa korkeasuhdanteen vaikutus. Kansantalouden palkkasumma kasvaa palkankorotusten ja työllisyyden kasvun tukemana. Myös yhteisöjen tulosten ennakoidaan kasvavan, mikä on huomioitu yhteisöverotulojen kasvuennusteessa. Verotulojen kasvun ennakoidaan hidastuvan keskimääräiselle, n. 4 prosentin tasolle suunnitelmakauden loppua kohti mentäessä.
Vuoden 2008 talousarvio on muodostettu seuraavilla tuloperusteilla:
Tuloveroprosentti (ennallaan) 18,00
Kiinteistöveroprosentit (ennallaan)
o vakituinen asunto 0,22
o muu asuinrakennus 0,60
o yleinen kiinteistövero 0,60
o yleishyödyllinen yhteisö 0,22
o voimalaitos 1,40
Valtionosuudet kasvavat vuonna 2008 noin 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuuksien kasvua lisää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, täysimääräiset indeksikorotukset sekä ns. tasa-arvoerä.
Verotulojen ja valtinosuuksien eli verorahoituksen yhteenlaskettu kasvu vuonna 2008 on 7,6 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Keskimääräistä nopeammasta kasvusta huolimatta verorahoituksen kasvu ei riitä kattamaan tulevan vuoden menopaineita.
Toiminta
Talousarvioesitys turvaa vähintään nykyisen palvelutason kaikissa toiminnoissa ja monissa tehtävissä palvelut myös paranevat. Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuonna 2008 7,9 %, kun kasvuprosentissa on oikaistu organisaatiomuutosten vaikutus. Kaupungin strategisena tavoitteena on pitää peruskunnan käyttötalouden neton kasvu-% pienempänä kuin tulorahoituksen kasvu-% pitkällä aikavälillä. Tavoite ei ole toteutunut kuluvalla vuosikymmenellä lukuun ottamatta vuotta 2005. Kasvavista kustannuspaineista kuten mm. kunta-alan palkkaratkaisusta johtuen tavoite ei myöskään toteudu vuonna 2008. Tavoitteen saavuttaminen suunnittelukaudella on mahdollista vain, jos menojen kasvuvauhti saadaan hidastumaan. Vuonna 2009 sekä käyttötalouden nettomenoja että verorahoitusta kasvattaa Ylikiimingin kuntaliitos.
Henkilöstö
Henkilöstösuunnitelman mukaan kaupungin henkilöstön määrä vuonna 2009 on n. 9700 henkilöä ja määrä kasvaa n. 50 henkilöllä kuluvasta vuodesta. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvaa n. 370 henkilöllä ja tilapäisten ja sijaisten määrä pienenee yhteensä n. 300 henkilöllä. Työllistettyjen määrä pysyy lähes ennallaan. Henkilöstön poistuman on arvioitu olevan n. 800 henkilöä vuosina 2008-2010. Pääosa poistumasta on eläkkeelle jäämisiä.
Investointisuunnitelma
Oulun kaupungin ensi vuoden investointien arvo on 143 miljoonaa euroa ja ilman Kuusamontien rahoitusjärjestelyä 133 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 investoidaan ilman Kuusamontietä 140 miljoonalla eurolla ja vuonna 2010 135 miljoonalla eurolla. Vuonna 2008 vuosikate kattaa 60 % investoinneista ilman Kuusamontien rahoitusjärjestelyä ja suurin osa investoinneista rahoitetaan velkarahoituksella.
Suunnittelukauden merkittävimmät investoinnit ovat:
- Metsokankaan monitoimitalo 2007 - 2009 16,7 "
- Pateniemen koulun peruskorjaus 2008 - 2009 5,5 "
- Kaupungintalon peruskorjaus 2008 -- 2009 8,9 "
- Teknisten virastojen talo 2008 -- 2010 14,2 "
- Ritaharjun monitoimitalo 2008 -- 2010 19,4 "
- Rajakylän hoiva 2009 -- 2010 14,0 "
- Kallioparkki, aloitus 2008 21,0 "
- Raatin liikuntakeskus 2008 - 2010 19,1 "
- Ylikiimingin monitoimikeskus 8,4 "
- Poikkimaantie, aloitus 2009 10,5 "