Kulttuurilautakunnan mielestä Oulun kaupungin 400-vuotistaivalta pitäisi juhlia kansallisella kuvanveistäjien veistoskilpailulla, jonka voittajatyö paljastettaisiin vuonna 2005 juhlallisin menoin kaupungintalon Torikadun puoleisessa puistossa. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen tyytyy kuitenkin toteamaan lautakunnan esitykseen, ettei hänen talousarvioehdotukseensa sisälly ensi vuodelle veistoskilpailun määrärahaa.
Kulttuurilautakunta on laskenut kilpailun kustannuksiksi kaikkinensa 236 940 euroa, joista ensi vuodelle kilpailun käynnistysvaiheeseen tarvittaisiin 69 276 euroa.
Vuonna 2004 rahan tarve olisi 151 680 euroa ja juhlavuonna vielä 15 980 euroa.
Kaupunginhallitus ottaa kulttuurilautakunnan esitykseen kantaa ensi tiistaina Pehkolanlammen budjettiriihen yhteydessä. Veistos liittyy osana kaupungintalon piha-alueen kokonaissuunnitelmaan.
Nimistä ei
vielä puhuta
Oulun taidemuseon johtaja Taina Myllyharju ei tässä vaiheessa halua puhua nimistä, vaikka kilpailuidean mukaan veistosta haettaisiin kahdeksan kuvanveistäjän kutsukilpailulla.
"Mitään nimiä ei ole lyöty lukkoon. Puhutaan niistä vasta sitten, kun rahapäätös on saatu. Kyse on isosta jutusta, joka kieltämättä vaatii paljon rahaa."
Myllyharjun mukaan kilpailuun kutsuttavien veistäjien valinta vaatii jatkuvaa seurantaa. Kyse olisi nimenomaan valtakunnallisesta kisasta, jossa skaala ja taso on korkea.
"Ainakin osalla kuvanveistäjistä tulee olla siteitä pohjoiseen, mutta muillekin suomalaisille on annettava mahdollisuus", Myllyharju miettii.
Kaupungintalon ympäristöön ei haeta perinteistä ei Nenosen eikä kenenkään muunkaan näköispatsasta, vaan jotakin sellaista joka heijastaa vuoden 2005 Oulua.
"Veistoksesta voisi tulla paikanmerkitsijä ja ympäristönkaunistus. Pitää miettiä tarkkaan, mitä kilpailulla haetaan. Se voisi olla vaikka valotaidetta, valokuitua ja terästä", Myllyharju tuumaa.
Näyttää siis vahvasti sitä, että ainakaan kuvataiteen valtionpalkinnon juuri saanut Miina Äkkijyrkkä ei olisi kutsuttavien joukossa lehmineen.
Myllyharju lupaa kilpailulle, jos sellainen on lupa järjestää, vedenpitävät perustelut, joissa aikaisemmat keskustelut on otettu opiksi. Viimeisin kisa julkisista taidehankinnoista on Oulussa käyty asematunnelin osalta.
"Se on hyvä, että ihmisillä on mielipiteitä. Julkiset taideteokset herättävät aina tunteita ja keskustelua. Kaikelle kansalle on suotava arviointioikeus. Aika usein tosin taidekeskustelussa kauhistellaan pelkästään rahan määrää."
Pariin kertaan
kokeiltu idea
Veistoskilpailun järjestäminen juhlavuonna ei ole oululaisittain uusi idea. Vastaavat kilpailut on järjestetty ainakin 350-vuotisjuhlien yhteydessä 1955 ja 375-vuotisjuhlien aikaan 1980 vaihtelevalla menestyksellä.
Vuonna 1995 voittajaksi Oulun 350-vuotisjuhliin selvisi kuvanveistäjä Lauri Leppäsen työ "Oulun perustaminen". Kyse oli oikeasta näköispatsaasta, jossa Oulun kaupungin perustaja Ruotsin kuningas Kaarle IX seisoo yhdessä lohta kannattelevan kalastajan ja piispan kanssa.
Palkintolautakunnan mielestä patsas olisi pitänyt tilata, mutta asia jäi kaupunginhallituksessa pöydälle ja taitaa olla siellä edelleenkin.
Kipsimalli sen sijaan löytyy Oulun taidemuseon varastosta, vaikka museonjohtaja Taina Myllyharju ei itse ole sitä nähnytkään.
"Uskoisin, että meiltä se löytyy. Tiedän kyllä, että varastossa on kipsimalleja asianmukaisesti säilytettynä."
Merelle-veistos loi myrskyä laineille
Tuon veistoskilpailun töistä ilmeisesti ainoa, joka valettiin pronssiin, on Leo Aaltosen "Tervansoutajat", joka kuuluu Kalevan taidekokoelmiin ja löytyy yhtiön ruokalasta.
375-vuotisjuhlien voittajaveistos oli Merelle. Se on kaikkien kaupunkilaisten nähtävissä kaupunginteatterin ja kirjaston välissä.
Juhlavuosi oli 1980, mutta Ossi Summan, Reijo Paavilaisen ja Pertti Mäkisen tekemä merenkulun muistomerkki paljastettiin vasta 1985.
Veistoksen paljastamista viivästytti runsas keskustelu, sillä kaikkia Merelle-veistoksen symboliikka ei miellyttänyt ihmisten kaivatessa enemmän osoittelevaa taidetta kuten selkeää purjevenettä.