Oulu kaipaa kipeästi uutta nostetta. Monet muut kaupungit ovat vetovoimaisuudessaan porhaltaneet jo Oulun ohi.
Uudessa sivistysohjelmassa tukeudutaan olemassa oleviin vahvuuksiin, joita toki Oulussa riittää.
Oululla on kova tarve muuttaa kaupungin teknologista ilmettä ja imagoa ihmisläheisemmäksi, kun tavoitellaan Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa 2026. Oulun kaupungin suuntaviivoissa puhutaan elinvoimasta, vetovoimasta ja pitovoimasta, jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Jo yhden osion nilkuttaminen horjuttaa muitakin.
Oulu kaipaa kipeästi uutta nostetta, sillä muut suuret kaupungit, mutta myös monet pienet maakuntakeskukset, ovat myönteisillä ominaisuuksillaan porhaltaneet Oulun ohi. Kaupunkistrategian vaatimuksiin siitä, että Oulu tarvitsee korkeaa osaamista, kulttuuria, kasvua ja kansainvälisyyttä, on helppo yhtyä.
Kasvuun perustuvien kovien vetovoimatekijöiden rinnalle tarvitaan pehmeitä vetovoimatekijöitä, joissa korostuvat kaupungin ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset.
Pehmeitä vetovoimatekijöitä Oulussa on useita, mutta ne ovat hajallaan siellä täällä. Kulttuuripääkaupunkihanke ja uusi sivistysohjelma ovat pehmeiden ja luovien vetovoimatekijöiden korostamisessa hyviä työkaluja. Pehmeiden vetovoimatekijöiden profiilin nostamiseksi tarvitaan koordinointia ja fokusointia.
Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa torstaina hyväksytyn uuden sivistysohjelman tavoitteet on viritetty paikoitellen korkealle. Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan ilmiselvät vahvuudet pohjautuvat olemassa oleviin ilmiöihin ja asioihin, joita halutaan korostaa, vahvistaa ja kehittää. Tällainen on esimerkiksi luovien alojen kaksoisura huippu-urheilijoiden tapaan.
Periaatteessa Oulun lähtökohdat ovat hyvät. Kaupungissa on nuori väestörakenne ja korkean koulutustason luomaa osaamista. Huolta aiheuttaa kuitenkin kaupungin kasvuvauhdin hidastuminen ja vetovoimaisuuden heikkeneminen. Oulu on hyvä koulutuskaupunki, mutta mitä jää käteen, jos alueen työpaikkapohja ei riitä pitämään kiinni valmistuneista nuorista.
Oulua vaivaa muita suuria kaupunkeja korkeampi työttömyys. Nuorten ihmisten kaupungissa erityisesti nuorisotyöttömyys ja lapsiperheiden pahoinvointi ovat riskitekijöitä, jotka voivat muuttua pysyviksi pahoinvoinnin lähteiksi.
Vaakakupin toisella puolella ikääntyvä väestönosa tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Voi olla, että näiden ongelmien selättämiseen tarvitaan muutakin kuin liikuntaa.
Uusi sivistysohjelma kirjaa pitkän listan tavoitteita ja toimenpiteitä koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorten oululaisten osalta. Oululaisessa lennokkuudessa ammutaan välillä yli.
Tavoitteena on vuonna 2026 olla maailman lapsiystävällisin kunta. Käytännössä riittävän hyvä lopputulos olisi, jos yllettäisiin Suomen tai Pohjois-Pohjanmaan lapsiystävällisimmäksi kunnaksi.
Uuden sivistysohjelman toteuttamisessa ensimmäiseksi työtä saa mainostoimisto, joka tuottaa Sivistys-Oulun markkinointikampanjan. Markkinointi on hyvä asia, mutta onko pelkona, että muussa tapauksessa tavallinen oululainen ei edes huomaisi uutta sivistysohjelmaa.