Kaupan alalla on vielä paljon kehitettävää työväkivallan torjumiseksi. Esimerkiksi työntekijöiden pakoreittejä ja kulunvalvontaa tulisi varmistaa, ja heille olisi annettava selkeät toimintaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteisiin.
Lisäksi työntekijöille on järjestettävä koulutusta ja henkistä jälkihoitoa.
Näin toteaa tekniikan lisensiaatti Nina Isotalus väitöskirjassaan Työväkivalta ja sen torjunta kaupan alalla. Isotalus väittelee Oulun yliopistossa perjantaina.
"Turvallisuuden kehittämistä on hidastanut luultavasti eniten ajan puute. Varsinkin pienet kaupat katsovat, ettei heillä ole aikaa kouluttaa henkilökuntaa", Isotalus sanoo.
Isotaluksen mukaan turvallisuuden parantaminen ei maksa paljon. "Pienillä kustannuksilla ja aikamäärällä saadaan paljon parannuksia aikaan", hän vakuuttaa.
Isotalus kehitti tutkimuksen aikana Kauris-menetelmän (=kaupan riskit), jossa lähdetään liikkeelle työpaikan omista tarpeista ja otetaan työntekijät mukaan suunnittelemaan väkivallan torjuntaa.
"Menetelmässä kartoitetaan työpaikan riskit sekä tarkastellaan työympäristöä, teknisiä turvajärjestelmiä, toimintatapoja ja -ohjeita, koulutusta, raportointia ja jälkihoitoa", Isotalus kuvaa.
Menetelmä vastaa Isotaluksen mukaan hyvin tulevaan työturvallisuuslain uudistukseen, jossa työnantaja on velvollinen selvittämään työpaikan vaaratekijät.
Vakavimpia työväkivaltatilanteita ovat ryöstöt, ryöstön yritykset ja aseellinen uhkailu. Väitöksen mukaan joka viides kaupan alan liikkeistä oli ryöstetty tai yritetty ryöstää vuosina 1994–99; kioskeista kohteena oli joka kolmas ja lähimyymälöistä joka neljäs.
Väkivaltaisia työtapaturmia tilastoitiin vuosittain keskimäärin 500. Työntekijöiden määrään suhteutettuna eniten väkivaltaa kohtasivat hotellivirkailijat ja vahtimestarit. Heillä oli noin 37-kertainen riski joutua työväkivallan kohteeksi verrattuna kaikkiin työntekijöihin.
Isotalus huomauttaa, että väkivalta tai väkivallan uhka työssä voi johtaa pitkiin poissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.
Isotaluksen vastaväittäjinä ovat professori Hannu Virokannas Oulun yliopistosta ja dosentti Hannu Tarvainen Tapaturmavakuutusten liitosta. Kustoksena on professori Seppo Väyrynen.