Europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin (kok.) mielestä Suomi suhtautui EU:n perustuslakikonventin työhön vasemmalla kädellä. "Heräämisen olisi pitänyt tapahtua jo Lipposen hallituksen aikana", europarlamentin varaedustaja konventissa suomii ja toivoo, että edes hallitusten väliseen konferenssiin mentäisiin selvien pasmojen kanssa.
Vika ei missään nimessä ole Suomen neuvotteluista vastanneen tutkija Teija Tiilikaisen, Piia-Noora Kauppi painotti perjantaina Helsingissä tiedotusvälineille. Sillä Tiilikaiselle ei missään vaiheessa annettu minkäänlaista ohjeistusta ja selvää poliittista mandaattia tietyille linjauksille.
Syykin on selvä: "Suomella ei ole omaa pyhää lehmää", Kauppi luonnehtii ja yhtyy myös EVA:n tutkijoiden arvosteluun. Suomella ei ollut konventissa mitään, mitä se olisi halunnut puolustaa kynsin hampain. Neuvotteluihin lähdettiin vain torjumaan pahinta.
Suomi pitikin konventtia pelkkänä näennäisforumina, joka vain kuuntelisi kansalaisia ja kehittelisi vaihtoehtoja. Täällä lähdettiin kuvitelmasta, että varsinaiset ratkaisut tehdään vasta lokakuun puolivälissä alkavassa HVK:ssa, Kauppi arvostelee.
"Kyllä poliitikot valtansa ottavat", hän muistuttaa. Siksi oli heti alusta lähtien selvää, ettei konventti laatisi HVK:lle Suomen odottelemia keskusteluvaihtoehtoja, vaan kokonaispaketin.
"Pidän erittäin epätodennäköisenä, että loppuasiakirjan keskeinen sisältö muuttuisi", Kauppi sanoo.
Olisi perin merkillistä, jos HVK:n virkamiehet avaisivat osittain korkealla ministeritasolla solmitun ja myös vastikään ylimmällä päättävällä tasolla eli Eurooppa-neuvostossa Kreikassa pitkälti kiitetyn perustuslakikompromissin, Piia-Noora Kauppi ihmettelee.
"Tämä on kuin Mikado-peli", Kauppi vertaa konventin pakettia. Jos vedät yhden tikun pois, koko rakennelma romahtaa.
Kauppi puoltaa suurta komissiota, jossa jokaisella jäsenmaalla on oma edustajansa ja suurimmilla vaikka kaksi: "Tehtäviä kyllä riittää."
Pääasia onkin, ettei kaikkia nippelikysymyksiä tuoda koko kollegion päätettäviksi. Tätä varten on luotava tehokas valiokuntajärjestelmä: "Valiokunnilla on Suomessakin suuri valta", Kauppi muistuttaa.
Hän pitää myös täysin hyväksyttävänä Suomessa vierastettua konventin ehdotusta uudesta presidentin virasta eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta: "Jos hän on valtioiden talutusnuorassa." Presidentti, jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden korkeimman elimen toimintaa, tekee myös EU:n maailmanpolitiikassa näkyväksi, Kauppi luottaa.
Erityisen vaikeaksi kysymykseksi muodostuu vielä perussopimuksen uudistusmenettely. Suuret maat, Ranska, Saksa ja Italia ovat liittyneet Benelux-maiden vaateeseen määräenemmistöpäätöksestä. Reippaasti yli puolet konventin edustajista ja myös parlamentista onkin määräenemmistöpäätöksen puolella.
Kauppi ei tähän tyytyisi. Hänestä tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden yksimielinen suostumus, että pelisääntöjä voidaan muuttaa.
Sen sijaan muilla saroilla kyllä tarvitaan lisää määräenemmistöpäätöksiä. Näillä näkymin yksimielisyyttä vaalitaan puolella sadalla alueella. Ainakin puolet tästä pitäisi saada määräenemmistöpäätöksiksi, Kauppi ehdottaa. Näin esimerkiksi sosiaalipolitiikan ja terveydenhoidon kysymykset.
Määräenemmistö tarkoittaa sitä, että ratkaisu menisi läpi, jos tukensa antavat vähintään 13 maata, jotka edustavat vähintään 60 prosenttia EU-kansalaisista.