Kiinan taloudellinen nousu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut suurin yksittäinen muutos maailmantaloudessa. Maa on kasvanut, investoinut voimakkaasti ja tullut osaksi kansainvälistä taloutta. Kiinan painoarvo maailmantaloudessa on moninkertaistunut.
Suomalaiselle kuluttajalle Kiinan nousu on ollut hyvä asia. Kaupoissa on enemmän ja halvempia tuotteita. Samalla Kiinasta on tullut yrityksille tärkeä markkina. Aluksi toiminta perustui vientiin, mutta nyt myös paljon Kiinassa olevaan tuotantoon.
Eri yrityksille ja kansalaisille vaikutus on kuitenkin ollut erilainen. Kiinasta tuleva kilpailu on myös merkinnyt länsimaissa toimivien tehtaiden ja yritysten sulkemisia. Tuotantoa on siirretty paljon Aasiaan. Häviäjänä on ollut tyypillisesti länsimaassa työskentelevä tehdastyöläinen.
Tällä hetkellä Kiina on yksi kolmesta keskeisestä talousmahdista USA:n ja EU:n lisäksi. EU:lle Kiina on toiseksi suurin alueen ulkopuolinen vientimarkkina USA:n jälkeen ja suurin tuonnin lähtömaa. EU:lla ja USA:lla on pitkään ollut kauppataseen vaje suhteessa Kiinaan. Vaje on USA:ssa isompi kuin EU:ssa.
Kiinaa on pitkään kritisoitu siitä, että se pitää omat markkinat suljettuna ja loukkaa jatkuvasti immateriaalioikeuksia. Hyvä esimerkki suljetusta markkinasta on digitaaliset palvelut. Amazonilla, Googlella ja Facebookilla on kiinalaiset vastineensa eikä amerikkalaisilla ole ollut vapaata pääsyä Kiinan markkinoille.
Nyt keskustelu Kiinan kaupasta on lähtenyt aivan uusille kierroksille. Yhdysvalloissa presidentti Trump on ollut jo pitkään hyvin kriittinen Kiinan kanssa käytävän kaupan ja investointien pelisäännöistä. Tänä vuonna presidentti on myös ryhtynyt toimenpiteisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut toteutuneita tai suunniteltuja rankaisutulleja, jotka ovat nousseet aina 25 prosenttiin asti.
Tuoreimpana kiihtyvän kauppasodan askeleena presidentti Trumpin hallinto ilmoitti tällä viikolla yli tuhannen tuotteen listan, joille suunnitellaan uusia tulleja. Kiina vastasi välittömästi omalla listallaan. Kauppasota on juuri nyt huolestuttavasti eskaloitumassa.
Tuonnin ja viennin lisäksi yritysostot ja muut investoinnit ovat puhututtaneet. Länsimaissa nähtiin viimeisen vuosikymmenen aikana voimakas kiinalaisten yritysten ja sijoittajien esille tulo. Tässä tapahtui kuitenkin muutos jo toissa vuonna.
Kiina alkoi jarruttaa ulkomaille suuntautuneita investointeja, erityisesti yrityskauppoja vuoden 2016 loppupuolella. Käytännössä uudet yritysostot USA:ssa loppuivat kuin seinään. Kiinan viranomaiset ovat tarkastaneet aikaisempaa paljon tarkemmalla kammalla ulkomaille suuntautuneiden investointien järkevyyttä.
Kiinan viranomaiset ovat halunneet rajoittaa erityisesti sijoituksia kiinteistöihin, hotelleihin, viihdeteollisuuteen ja jalkapalloon. Kiinalainen sijoittaja osti legendaarisen AC Milanin jalkapallojoukkueen ennen rajoituksia. Suositeltuja aloja kansainvälisiin sijoituksiin ovat muun muassa energia, teknologia, raaka-aineet ja maatalous. Näin Kiina pyrkii ohjaamaan rahavirtoja koko Kiinan edun näkökulmasta.
Tämä koko Kiinan näkökulma on herättänyt epäluuloja länsimaissa. Teknologian tai keskeisten raaka-aineiden ostaminen on strategisella tasolla paljon isompi asia kuin ylituotannosta kärsivä terästeollisuus, joita rankaisutullit ovat koskeneet. Etenkin Yhdysvalloissa on ollut perinteisesti paljon epäluuloja asian suhteen, ja yhteisistä pelisäännöistä on ollut myös vaikea sopia. EU ja Kiina ovat nyt yli kaksi vuotta neuvotelleet investointisopimuksesta, joka tasaisi pelisääntöjä.
Kun Kiinan uudet yritysostot USA:ssa käytännössä loppuivat kokonaan, samaa ei ole tapahtunut Euroopassa. Tämä on näkynyt myös Suomessa, missä kiinalaiset yritykset ovat edelleen aktiivisia.
Tuoreimpana uutisena kuulimme ennen pääsiäistä, että kiinalainen metsäyhtiö on kiinnostunut enemmistöomistuksesta Kemijärven biojalostamossa. Aikaisempia esimerkkejä on useita. Kiinalaiset yhtiöt ovat omistajina mukana esimerkiksi Supercellissa, turkulaisessa laivansuunnitteluyhtiössä Deltamarinissa ja Valmet Automotivessa. Verrattuna perinteisiin länsimaisiin toimijoihin kasvuvaraa on kuitenkin vielä paljon.
Toistaiseksi kauppasodan suhteellinen voittaja on ollut EU, joka on säilynyt sekä USA:n että Kiinan rankaisutullien ulkopuolella. Tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin riskitön, jos kauppasota kiihtyy edelleen.
EU:n markkinoille tulee painetta, kun eri tuotteiden ylituotantoa pyritään korvaamaan kolmansilta markkinoilta sekä Kiinasta ja USA:sta. EU on myös erityisen haavoittuva suoralle kauppasodalle, koska taloutemme nojaa niin paljon vientiin. Erityisesti Suomen pitää toivoa, että vientimarkkinat säilyvät jatkossakin auki.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.