Presidentti Donald Trumpin päätös asettaa korkeat tullimaksut terästuotteille on käsittämätön.
Tullimuurit eivät sovellu avoimeen maailmankauppaan, jonka puolestapuhujana Yhdysvallat on tähän saakka esiintynyt.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esitys tullimaksusta tuontiteräkselle ja -alumiinille osoittaa hänen elävän menneen ajan protektionismissa. Teräkselle tulisi 25:n ja alumiinille kymmenen prosentin lisätulli.
Trump ei selvästikään ymmärrä maailmanmarkkinoiden toimintamallia. Vielä 40–50 vuotta sitten yksittäinen valtio pystyi suojatulleilla verrattain helposti turvaamaan hetkellisesti omien tuottajiensa kilpailukyvyn, mutta ei enää.
Siksi Trumpin haikailu menneeseen saattaa aiheuttaa rumaa jälkeä maailmantaloudessa.
Trumpin päätös käyttää oikeuttaan rajoittaa kauppaa kansallisen turvallisuuden vuoksi perustuu mitä ilmeisimmin hyvin pienen piirin pohdintoihin ja jopa laskuvirheeseen. Sinänsähän Trump tekee nyt sitä mitä kampanjassaan lupasi.
Tarkoitus on vähentää teräksen tuontia Kiinasta, mutta määrät ovat alhaisia nykyiselläänkin, noin kaksi prosenttia.
On mahdollista, että paljon metallia käyttävien amerikkalaistuotteiden kilpailukyky päinvastoin heikkenee, kun raaka-aineen hinta nousee. Auto- ja rakennusteollisuus joutuisivat kärsimään ensimmäisinä.
Tullipäätös näyttää tulleen yllätyksenä Valkoisen talon talousasiantuntijoille, jotka hölmistyivät asiasta kuultuaan. Ilmeisesti pääneuvonantaja Gary Cohn on aikeissa erota tehtävästään, mikäli tuontitullit tulevat voimaan tällä viikolla.
Yllätys oli suuri myös Yhdysvaltain kauppakumppaneille kuten EU:lle, Kanadalle ja Etelä-Korealle. Teräksen ja alumiinin suojatullit säikäyttivät myös Suomessa. Ne ovat myrkkyä pienen avoimen talouden viennille. Tullimuurin vaikutukset ulottuisivat varmuudella Tornion ja Raahen terästuotantoon.
Omavaltainen Trump on ajamassa itsensä ulos kansainvälisestä päätöksenteosta. Presidentin hallinnon olisi aivan ensimmäiseksi kannattanut keskustella ainakin EU:n ja Kanadan kanssa mahdollisuudesta suitsia Kiinan teräksen ylituotannon halpamyyntiä. Nyt Trumpilla ei ole kenenkään kanssa yhteistä näkemystä.
Trump ymmärtää omalla tavallaan, että seurauksena voivat olla muiden maiden asettamat vastatullit eli toisin sanoen kauppasota. Siihen liittyen Trump tviittasi viime viikolla, että kauppasodat ovat hyvästä ja että niitä on helppo voittaa.
Maailman tärkeimmän mahdin johtaja ei voisi olla enempää väärässä. Oman maan työllisyyttä, teollisuustuotantoa ja vaikkapa tuotekehittelyä suojataan parhaiten kilpailukykyä parantamalla, ei tullimaksuin sotimalla.
Vaikka tyrmistys Euroopassa on suuri, Yhdysvaltain kauppakumppaneiden täytyy osoittaa harkintaansa. Samalla mitalla vastaaminen Trumpin epäreiluihin oikkuihin saattaa tuntua oikeutetulta, mutta viisasta se ei ole.
Maailmantalous joutuu vaikeasti oikaistavaan syöksykierteeseen, mikäli talousalueet alkavat säätää omia suojatulleja yksi toisensa perään. Siinä sodassa ei ole voittajia. Uuden luottamuksen rakentaminen voi viedä kauan aikaa.