Kiinan ja Yhdysvaltojen johtajien tämänpäiväisellä tapaamisella on vaikutuksensa koko maailmantalouteen.
Donald Trumpin päätöksiin vaikuttavat yhä voimakkaammin lähestyvät presidentinvaalit. Kauppasodan jatkuminen osuisi myös Yhdysvaltain talouteen.
Niin sanotut G20-maat aloittivat eilen perjantaina huippukokouksensa Japanin Osakassa. Paikalla ovat 19 maan ja EU:n johtajat. G20-ryhmän merkityksestä koko maailmalle kertoo se, että osallistujamaiden osuus koko maailman bruttokansantuotteesta on 85 prosenttia.
Perjantain seuratuin tapaaminen käytiin Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välillä, mutta huippukokouksen merkittävin kohtaaminen pidetään kuitenkin tänään.
Samaan neuvottelutilaan astuvat Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping. Keskustelujen keskeisenä aiheena ovat maiden kauppakiistat, jotka ovat kehittyneet kauppasodan asteelle.
Neuvottelun yllä leijui etukäteen Trumpin uhkaus asettaa kiinalaistuotteille jälleen uusia tulleja. Aiempiin tullipäätöksiin Kiina on vastannut kiristämällä vastavuoroisesti yhdysvaltalaistuotteisiin kohdistuvia tuontimaksuja.
Vaikka odotukset eivät olleet korkealla, päällimmäinen veikkaus silti oli, että neuvotteluista tullaan ulos ehkä laihan väliaikaisen sovun kanssa. Tämä olisi pieni myönteinen uutinen muun maailmankin näkökulmasta.
Talousmahtien väännössä ovat nimittäin koko ajan pelissä myös maailmantalouden kasvunäkymät, joita kauppasota jo heiluttaa. Tämä näkyy väkisin myös kansainvälisestä taloudesta riippuvaisessa Suomessa, jossa kasvuodotuksia on jo ruuvattu alaspäin.
Yhdysvaltojen ja Kiinan neuvottelut ovat yhteyksissä myös Euroopan autoteollisuuteen. Toukokuussa Trump lykkäsi puolella vuodella eurooppalaisten tuontiautojen tullien nostoa. Jos ne tulevat loppuvuonna voimaan, ne tuntuvat uutena tärähdyksenä Euroopan ja Suomen taloudessa.
Niin hyviä uutisia Osakasta ei missään tapauksessa kuulla, että kauppasodan uhka olisi tämän päivän jälkeen ohi. Näin siksi, että Kiina nähdään Yhdysvalloissa yhä laajemmin pysyvänä taloudellisena uhkana, ei enää kumppanina. Tämä ei ole vain Trumpin tai republikaanien näkemys.
Kiinan taloudellisen mahdin kasvu pitää siis yllä kahden suurvallan jännitteitä pitkälle tulevaisuuteen. Yhdysvalloissa närästävät myös Kiinan pyrkimykset vahvistaa asemaansa maailmanlaajuisena poliittisena voimana.
Se, mitä Trump joutuu kuitenkin seuraamaan tarkasti, on kauppasodan vaikutus hänen kotikentällään. Kärsijöihin kuuluvat jo nyt yhdysvaltalaiset maanviljelijät, joilta yksi markkina-alue on mennyt kiinni. Juuri viljelijät ovat olleet Trumpin innokkaita tukijoita.
Trumpin päällimmäinen henkilökohtainen tavoite on tulla valituksi jatkokaudelle ensi vuonna käytävissä vaaleissa. Pari päivää sitten demokraattinen puolue aloitti omien ehdokkaidensa seulomisen. Trumpin jatkopaikka ei ole mitenkään selvä. Hänen onnistumistaan mitataan ennen kaikkea talouden tilalla.
Jos kauppasodan seuraukset alkavat vaikuttaa yhdysvaltalaisten mielipiteisiin Trumpin tappioksi, maailma voi nähdä nopeitakin poliittisia käännöksiä.