Presidentti Vladimir Putin haluaa nyt uudistaa kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Puheet selittyvät Venäjän vaurastumisella mutta myös kaksilla tulevilla vaaleilla. Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo yli viikon ajan hallinnut kansainvälistä julkisuutta jopa Yhdysvaltain presidenttiä näkyvämmin.
Ensin hätkähdyttävä uhkaus suunnata Venäjän ohjukset kohti Länsi-Eurooppaa, jos Yhdysvallat tuo ohjuskilpensä osia Puolaan ja Tshekkiin. Sitten G8-kokouksen yllätysehdotus USA:n
ja Venäjän yhteisestä tutkakeskuksesta Azerbaidzhaniin. Sunnuntaina Putin oli äänessä Pietarissa, ja nyt hän halusi pyöräyttää uuteen asentoon maailmankaupan päätöksentekomallin. Hän suorastaan lyttäsi Maailman kauppajärjestön WTO:n -- johon Venäjä itse pyrkii jäseneksi.
Sinänsä Putinin puheissa kaupan pelisäännöistä ja vanhojen teollisuusmahtien valta-asemasta on perääkin. Kun seitsemän johtavan teollisuusmaan ryhmä eli G7 vielä takavuosikymmeninä kirkkaasti hallitsi maailman kokonaistuotantoa ja kauppaa, nyt tuon joukon painoarvo on selvästi pienentynyt. Kaiken lisäksi muutos näyttää jatkuvan, kun esimerkiksi Kiina, Intia ja Venäjä vahvistuvat.
Ja kun Venäjää aiheestakin syytetään protektionismista, ei ulkomaisia sijoituksia aina koeta myönteisinä niissäkään maissa, jotka peräävät vapaita investointeja muualle. Esimerkiksi Ranskassa ja Britanniassa on haluttu varmistaa energiantuotannon pysyminen kansallisessa hallinnassa ja suljettu ovia ulkomaisilta investoijilta.
Eri asia kuitenkin on, olisivatko Putinin Pietarissa esittävät vaihtoehtoiset mallit askel parempaan. Esimerkiksi ajatus Euroopan ja Aasian alueellisesta vapaakauppajärjestöstä istuisi todennäköisesti huonosti tavoitteeseen maailmankaupan laajasta vapautuksesta. Kun Putin vielä ehdotti, että "uuden maailman" ytimen voisi muodostaa 12 IVY-maan ryhmä, tuli selväksi, että ajatuksenjuoksun taustalla on myös vaurastuvan Venäjän halu korostaa rooliaan kansainvälisillä kentillä. Samasta kertoo myös se, että Putin kehotti maailmaa vähentämään riippuvuutta dollarista ja tarjosi yhdeksi valuuttavaihtoehtoiseksi Venäjän ruplaa. Vielä muutama vuosi sitten ajatus olisi ollut vitsinäkin huono.
Kaikkiaan Putinin puheiden tulkinta ja tarkoitusperien selvitys on tällä hetkellä hankalaa. Osa presidentin kansainvälisillä areenoillakin pitämistä puheenvuoroista on selvästi tarkoitettu kotimaiseen käyttöön, tähtäyspisteenä ensi joulukuun duuman vaalit ja maaliskuun presidentinvaalit. Niissä kansa pysyy sitä varmemmin Putinin viitoittaman linjan takana, mitä vahvempi kuva syntyy siitä, että tuo politiikka on palauttanut Venäjälle osankaan entisen Neuvostoliiton mahtiasemasta. Sama politiikkahan on jo merkinnyt sitä, että maan talous kasvaa nopeasti, ja palkat ja eläkkeet maksetaan ajallaan.
Pietarin kokouksen WTO-keskusteluissa pintaan nousivat myös Suomea koskevat Venäjän puun vientitullien rajut korotukset. EU esiintyi kokouksessa tietojen mukaan kiitettävän tiukkana. Kauppakomissaari Peter Mandelson tosin kertoi diplomaattisesti, että tullit ovat aiheuttaneet "suurta huolta". Nehän rikkovat EU:n ja Venäjän WTO-pöytäkirjaa. Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen linjasi asian julkisesti tiukemmin. Hänen mukaan puutullit ovat Venäjän WTO-jäsenyydelle kynnyskysymys, josta Suomi ei anna periksi.
On todennäköistä, että ennen tulevia vaaleja Venäjä ei juuri pehmoile kansainvälisissä kiistoissa. Kun Putinin linjan jatko on tulevissa äänestyksissä varmistettu, halua joustoihin ehkä taas ilmenee -- ja pitäisi ilmetä.