Vaala-oulu
Toukokuu toi taas sunnuntaiaukiolot myös isoihin kauppoihin. Työnantajat puhuvat vapaan aukiolon puolesta yhtä isolla äänellä kuin työntekijät sitä vastustavat.
Alle 400 neliömetrin laajuiset elintarvikeliikkeet saavat olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden, muut vähittäiskaupat sekä parturi- ja kampaamoliikkeet toukokuusta elokuuhun sekä marras- ja joulukuussa. Kirkollisina juhlapäivinä, vappuna, äitienpäivänä, isänpäivänä ja itsenäisyyspäivänä kauppaa ei käydä.
Utajärven K-Utahallin kauppias Mikko Kemilä on puristanut kauppansa koon juuri alle 400 neliömetrin, joten ostola on auki sunnuntaisin läpi vuoden. Kemilä sanoo sunnuntaikaupan käyvän ihan oikeasta bisneksestä.
"Pelkästä palvelusta tai kilpailusta ei ole kysymys. Keskiostosten summa kertoo, että sunnuntaisin käydään oikeasti ostoksilla, ei vain paikata ostoslistan unohduksia. Meillä sunnuntait pyöritetään yleensä 1-3 ihmisen voimin."
Mikko Kemilän mukaan lomakausi on vilkkainta aikaa sunnuntaikaupassakin. Mökkiläisetkin ovat jo oppineet käyttämään laajennuttua aukioloa.
Palvelualojen Ammattiliiton (PAM) Oulun aluetoimitsija Paula Grekelä sanoo, että sunnuntaiaukiolo on yhä myyjien enemmistölle suuri harmin aihe. Aikaa perheelle ja omalle elämälle jää vähemmän, tulee päivähoito-ongelmia ja väsymys lisääntyy.
"Sunnuntain työaika otetaan muusta viikkotyöstä, joten luvattuja työpaikkoja ei ole tullut alalle lisää. Kentältä on kuultu, että ainakin kauniina kesäsunnuntaina kaupan auki pitäminen ei taida olla edes taloudellisesti kannattavaa", Paula Grekelä kertoo.
Liikealan ammattiliiton pari vuotta sitten teettämän tutkimuksen mukaan vapaita aukioloaikoja kannatti 12 prosenttia myyjistä ja nykyisiä aukioloaikoja joka kolmas myyjä. Hieman yli puolet vastanneista toivoi aukioloja rajoitettavan nykyistä enemmän.
PAMin mukaan ruokakauppojen sunnuntaiaukiolo saattaa johtaa myös työttömyyden lisääntymiseen, kun elintarvikekioskien ja huoltoasemin myynti laskee. Liitto kantaa huolta myös sunnuntaisin usein yksin työskentelevien myyjien työturvallisuudesta.
PAM ei pidä todenmukaisena myöskään väitettä, jonka mukaan vapaat aukioloajat ovat osa eurooppalaistumista. Liitto muistuttaa, että vapaa sunnuntaiaukiolo on nykyisin vain Ruotsissa ja Espanjassa. Esimerkiksi Ranskassa. Alankomaissa, Itävallassa ja Sveitsissä puodit ja marketit ovat sunnuntaisin kiinni.
Aukioloaikojen vapauttamista on ajanut etenkin Päivittäistavarakauppa ry, joka edustaa suuria kauppaketjuja. Pienkauppiaat ja erikoisliikkeet eivät ole lämmenneet ajatukselle yhtä paljon. Kuluttajista vapaata aukioloa kannattavat etenkin nuoret, miehet ja helsinkiläiset.
Päivittäistavarakaupan tilaaman tutkimuksen mukaan sunnuntaiaukioloa pitää tarpeellisena noin puolet asiakkaista ja tarpeettomana kolmannes.
Toimitusjohtaja Osmo Laine Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo, että heidän kantansa on selvä: kauppiaan pitäisi voida vapaasti päättää, milloin hän pitää liikettään auki.
"Nyt sunnuntaikauppa tuo myyntiin 1-2 prosentin lisän. Jos vapaa aukiolo laajennettaisiin myös talveen, myynti ja sen myötä työpaikkojen määrä lisääntyisi. Nykyisessä tilanteessa osa-aikaisten työntekijöiden vakinaistaminen on vaikeaa", Laine toteaa.
Sunnuntaina on aikaa
Oululaisen Arto Ylitalon mielestä sunnuntai soveltuu kauppapäiväksi hyvin. Silloin kun ei monestikaan ole juuri mitään tekemistä.
"Aivan hyvin kaikki kaupat voisivat olla auki läpi vuoden sunnuntaisin. Viikonloppuisin on aikaa ostosten tekemiselle", puutarhakalusteita katselemaan lähtenyt Ylitalo pohtii. Sunnuntaiaukiolon laajenemisesta Ylitalo oli kuullut sisareltaan, joka työskentelee kaupan alalla.
Rauta-Arinan kesäpihan myyjä Juha Hattukangas olisi sunnuntaisin mieluummin perheensä parissa, mutta ottaa toisaalta mielellään sunnuntailisät palkkaansa. Plussaa sunnuntaityöhön on myös se, että kesäpihalla ihmiset ovat aivan toisenlaisia asiakkaita kuin sisätiloissa.
"Ihmiset ovat paremmalla tuulella, kun ostokset liittyvät vapaa-aikaan ja kaupassa käydään kiireettömästi", Hattukangas sanoo ja kertoo väenpaljouden suorastaan yllättäneen.