Helsinki Kesko haluaa profiloitua hankinnoissaan ja ympäristövastuussaan alansa johtavaksi kauppaketjuksi Suomessa ja jopa maailmanlaajuisesti.
Näyttöäkin on, sillä pörssiyhtiö Kesko on valittu jo seitsemännen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin, myös vuodelle 2009. Kesko kuuluu myös Maailman talousfoorumin (Davos) julkaisemalle listalle, jonne on poimittu maailman 100 vastuullisinta yhtiötä.
Keskon yhteiskuntavastuusta huolehtiva kehitysjohtaja Ulla Rehell kertoo, että vuoden kuluttua Jalasjärvelle Pohjanmaalle valmistuu pilottikauppa, joka ei tarvinne lainkaan ostolämpöä. Se on energiatekniseltä toteutukseltaan lajissaan Suomen ensimmäinen.
Kauppaan rakennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, joka saa energiansa kylmälaitteiden lauhdelämmöstä. Loppuosa tuotetaan maalämmöllä. Jalasjärvellä pieniä ongelmia saattaa aiheuttaa savinen maaperä. Siellä, missä on kalliopohja, maalämpöputkien kanssa ei synny ongelmia.
Jalasjärven kaupan eteen tuleva mainostorni saa pienen tuulimyllyn, joka tuottaa sähkön mainostauluihin ja vähän sähköä kauppaankin.
Vanhoja energiansäästöjuttuja ovat mainosvalojen led-lamput ja pakastinaltaiden muovikannet, joita asiakkaat ovat kiitelleet.
Kesko siirtyy vähitellen kylmätekniikassaan hiilidioksidikäyttöisiin laitoksiin, joita on tällä hetkellä neljässä kaupassa. Rehellin mukaan se on tulevaisuuden tekniikkaa ja korvaa ajan mittaan haitalliset kasvihuoneilmiötä lisäävät kylmäaineet. Hiilidioksidi on teollisuuden ylijäämäaine ja sen hyötykäyttö on myös ympäristöystävällinen teko.
Rehellin mukaan Keskon hankkima sähkö on jo nyt hiilivapaata eli se tuotetaan vesi- tai ydinvoimalla. S-ryhmä on myös allekirjoittanut kaupan alan energiatehokkuussopimuksen.
Harva valitsee
vastuullisesti
Suomalaiset arvostavat kotimaista tuotantoa ja kotimaisia elintarvikkeita, mutta vain 5-10 prosenttia tekee tietoisesti kestävän kehityksen tai ympäristötietoisen valinnan.
Rehell jakaa suomalaiset kuluttajat karkeasti kolmanneksiin heidän valintojensa mukaisesti: kolmannes ajattelee myönteisesti ympäristö- ja luomuasioista ja tekee myös kriteerit täyttäviä ostoja, kolmannes ostaa silloin tällöin kestävän kehityksen tuotteita, kun kohdalle sattuu ja kolmannes on välinpitämätön.
Sen sijaan yli puolet suomalaisista on ilmoittanut, että haluavat ostaa suomalaista ruokaa ja asettavat kotimaisen tuotannon etusijalle. Monille esimerkiksi suomalaiset tomaatit ovat tärkeitä, vaikka ne keskitalvella maksavat kaksi-kolme kertaa enemmän kuin Espanjasta tulevat lentotomaatit.
Kenian ruusuja
reilussa kaupassa
Rehell korjaa yleistä luuloa lentotomaateista: ne eivät lennä, vaan tulevat rekoilla Suomeen.
Suomalaiset ovat pikkuhiljaa ottaneet omakseen myös reilun kaupan tuotteet, joista kehitysmaiden tuottajat saavat oikeudenmukaisemman, reilun korvauksen, vastakohtana täysin kilpailluille markkinoille.
Tuotteiden osuus kokonaismyynnistä on toistaiseksi marginaalinen, arviolta vajaan prosentin luokkaa. Tuotteiden määrä on kasvussa ja myös niistä saatava rahamäärä.
Rehellin mukaan Keskolla on Suomen laajin valikoima reilun kaupan tuotteita, yli 120 tuotetta, joista osa on viety kaupan oman merkin, Pirkan alle.
"Olemme tuottaneet vuodessa noin 0,2 miljoonaan euroa reilun kaupan lisää. Summasta reilun kaupan ruusujen osuus on miltei puolet 90 000 euroa", Ulla Rehell kertoo.
Ruusut tulevat Keniasta Eurooppaan, missä ne jaellaan pienemmissä erissä kaupan keskusliikkeille.