Pudasjärvi Neljättä vuotta myymäläautoyrittäjinä toimivat Pertti Sarajärvi ja Juha Hemmilä lastaavat jo aamulenkin kiertäneeseen kauppa-autoonsa lisää maitotuotteita.
Sarajärven talon viereen rakennetussa varastossa on tavaraa pienen kyläkaupan verran, josta laajaa pitäjää kuutena päivänä viikossa kiertävän auton hyllyt täytetään.
"Ei tämä homma pysyisi pystyssä vieraalla työvoimalla. Yrittäjän selkänahasta se on tulos otettava", Hemmilä kertoo.
Kauppa-autoverkko uhkaa kuihtua lopullisesti koko maassa, minkä vuoksi Päivittäistavarakauppa ry. vaatii lamavuosina myymäläautoilta vietyjä avustuksia takaisin.
Sarajärven ja Hemmilän yrityskuvio on yksi tyypillisin malli, jolla haja-alueita vielä kiertävä kauppa-autoverkko toimii.
Nuoret miehet ajoivat ennen K-ryhmän omistamaa autoa. Ketjun luopuessa myymäläautotoiminnasta Sarajärvi ja Hemmilä ryhtyivät yrittäjiksi ja perustivat yhtiön Kauppispojat Oy.
Vajaan 100 000 euron investoinnilla liikkeeltä ostetun auton lisäksi Sarajärven kotitalon viereen saneerattiin yritykselle varastot, toimisto ja ostettiin kylmähuone.
Yrittäjäpari kiertää pitäjällä vuorotellen kolmella linjalla. Viikoittain kymmenen vuoden ikäisen auton mittariin kertyy noin 1 000 kilometriä. Jokaisella linjalla on 60-70 taloutta. Päivittäin autossa käy 100-150 asiakasta.
Tuet varmistaisivat
kaupan jatkuvuutta
Monissa pitäjissä kunnat tukevat kauppa-autojen toimintaa, mutta pudasjärveläisyritys ei ole saanut avustusta miltään suunnalta.
"Kunnalta olisi jo melkoinen tuki, kun pitäisivät tiet kunnossa", Pertti Sarajärvi naurahtaa.
Suuria yllätyksiä matkan varrella ei ole tullut, vaikka polttoaineen raju hinnannousu on muuttanut kulurakennetta.
"Vuodessa polttoainetta kuluu 7 000 litraa", Sarajärvi laskee.
Pudasjärvi on harvinainen pitäjä. Kyliä kiertää Kauppispoikien lisäksi puolikymmentä muuta kauppa-autoa.
Juha Hemmilän mukaan osa linjoista menee päällekkäin, mutta mitään veristä hintakilpailua ei käydä. Asiakkaita tavoitellaan palvelulla ja hyvillä tuotteilla.
Hemmilän mukaan kauppiaat vierastavat tukien peräämistä, mutta hänen mielestään haja-alueiden palveluiden arvo on hyvä muistaa.
"Tuella saataisiin jatkuvuutta kauppatoimintaan. Ihmisillä on tietysti oikeus valita mistä ostaa, mutta melkoinen aukko tänne jäisi, jos myymäläautot lopettaisivat", Hemmilä sanoi.
Liikkuvat kauppiaat eivät ole pitäneet kuin muutaman päivän lomia yrittäjäksi ryhdyttyään. Pertti Sarajärven mukaan työn luonne on sellainen, että lomittajia on hankala kouluttaa ja ottaa töihin.
Ensimmäiset kuormat tulevat jo viideltä aamulla. Auto lähtee linjalle varhain ja palaa takaisin iltasella. "Onhan niitä päiviä, jolloin tuntuu, että pitäisi päästä muualle. Kun istuu pilkillä muutaman tunnin, saa taas uusia voimia", Sarajärvi naurahtaa.
Asukkaat osaavat
arvostaa palvelua
Monen sivukylän kaupan kohtaloksi on koitunut heikko asiakasuskollisuus.
Harvinaiseksi käyviä kauppa-autoja osataan kuitenkin arvostaa, koska palveluita on karsittu kaikkialta.
Pudasjärven Haisuvaarassa asuva Irja Kyngäs sanoo, että hänelle myymäläauto on elinehto.
"Täällä syrjäkylällähän ei voisi asua ollenkaan, ellei myymäläauto kävisi", Kyngäs vakuuttaa.
Kynkään kodista on matkaa keskustaan 33 kilometriä. Jos ruokahuolto ei pelaisi kotiportille, edessä olisi muutto maalikyliin.
"Suurin osa tavaroista ostetaan autosta. Tuotteet ovat hyviä ja täältä saa kaiken mitä tarvitsee", Kyngäs kehuu.
Hänen naapurista myymäläautolle tullut Arto Sarajärvi pitää myös kauppa-autoa tärkeänä palveluna.
"Käyn ostamassa osan tuotteista keskustastakin. On kuitenkin hyvä, että meitä palvellaan tänne asti", Sarajärvi sanoi.