Raju muuttoliike on sulkenut etenkin pohjoisessa suuren osan sivukylien kaupoista, mutta vielä uhanalaisemmaksi ovat käymässä lähivuosina maaseudulle tärkeät myymäläautot.
Sivukylien viimeisten kauppojen säilymistä on yritetty turvata investointituella. Kahden miljoonan euron potista on voinut hakea avustusta myös kauppa-autojen remontteihin. Asiakkaiden kadotessa niiden tulevaisuus näyttää kuitenkin niin epävarmalta, että koko maassa vain muutaman myymäläauton parannuksiin on haettu valtion tarjoamaa avustusta.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine sanoo, että asiakkaiden harvetessa kalliiden myymäläautojen liikennöintiä on vaikea saada kannattavaksi. Hänen mukaan kauppa-autojen tulevaisuus näyttää yhä synkemmältä. Lähivuosina nyt liikenteessä olevista 50-60 autosta arvioidaan olevan jäljellä enää muutama.
Sivukylien kauppojen parantamiseen varattiin lisätalousarvioon ensimmäisen kerran viime vuonna kaksi miljoonaa euroa.
Investointitukea on mahdollisuus saada enintään 40 prosenttia, korkeintaan 40 000 euroa. Rahoitus edellyttää, että kyläkauppa on elinkelpoinen ainakin seuraavat viisi vuotta.
Pysyvä rahoitus
kaupoille tarpeen
Tänä vuonna rahaa on 1,8 miljoonaa euroa. Osmo Laineen mielestä kyläkauppojen rahoituksesta pitäisi saada pysyvä. Se antaisi kauppiaille harkinta-aikaa suunnitella kalliita investointeja, joihin ne joutuvat sijoittamaan runsaasti omaakin rahaa.
"Pitkälle kysymys on maaseudun pitämisestä elinvoimaisena", Osmo Laine muistuttaa.
Ainakin ensimmäisenä vuotena kyläkauppojen rahoitukselle oli tarvetta. Viime vuonna jaetusta 1,9 miljoonasta eurosta apua sai 178 kyläkauppaa, 51 hakemusta ei täyttänyt rahoitusehtoja.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rahoitusta haki 21 kyläkauppaa, joista sai tukea 18. Pohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen yritystutkija Marja-Liisa Kivilompolo kertoi, että viime vuonna kaikki rahat käytettiin. Myymäläautojen kunnostamiseen hakemuksia tuli vain muutama.
Tälle vuodella rahoituspäätöksiä ei ole vielä tehty.
Suora tuki
huono ratkaisu
Pudasjärvi on malliesimerkki laajasta pitäjästä, jolle myymäläautojen säilyminen olisi tärkeää.
Kaupungin kairoja kiertää viisi myymäläautoa. Viime vuonna autoja oli vielä kuusi, mutta Sarakylässä kauppaa pitävä Erkki Sääskilahti lopetti liikennöinnin.
"Väki vähenee niin joutuin, ettei ole toivoakaan. Kahden kolmen vuoden kuluttua myymäläautoja ei enää paljon ole."
Hänen mielestään kauppa-autot kaipaisivat liikennöintitukea, mutta kaupungin päättäjät eivät vastanneet hätähuutoihin.
"Niillä kiinnostaa sijoittaa enemmän laskettelubisnekseen", Erkki Sääskilahti arvostelee.
Pudasjärvellä selvitellään parhaillaan, miten myymäläautojen liikennöinti voitaisiin turvata kilpailua vääristämättä.
Kaupungin elinkeinojohtajan Petri Kauppisen mukaan tarjolla on kolme keinoa: kilometri- tai asiakastapahtumiin perustuvat tuet ja TE-keskuksen myöntämä investointituki.
Pudasjärvellä selvitellään aluksi, miten pahasti kauppa-autojen linjat ovat päällekkäin. Kauppisen mielestä suora tuki ei ole ensimmäinen ratkaisu ongelmaan.
"Asiakkuuspohja pitää olla kunnossa, muuten julkista rahaa ei kannata käyttää", Petri Kauppinen sanoi.