Kuluttajien uskotaan valitsevan jatkossa juomansa lasi- ja muovipullojen sijasta entistä useammin alumiinisissa tölkeissä, sillä verotonta kierrätyspulloa kalliimman tölkin haittavero ensin lähes puolittuu ja vuoteen 2008 mennessä poistuu kokonaan.
"Kuluttaja tekee viimeisen valinnan, mutta muualla maailmassa tölkkikauppa on aika isoa Suomeen verrattuna, emmekä me ole sen poikkeavampi kansa kuin muutkaan", ennakoi Säästökuopan toimitusjohtaja Hannu Vuokila tölkin suosion kasvua.
Myös Hartwallin varatoimitusjohtaja Ralf Hollmén uskoo, että tölkkien kysyntä lisääntyy, vaikka tulevan ennakointi on varsin hankalaa.
"Tällä hetkellä tölkkien osuus kaikista juomista on 5 prosenttia. Yleisesti on arvioitu, että tällä ensimmäisellä verolaskulla tölkkien volyymi tuplaantuu 10 prosentin tienoille. Oluessa osuus saattaa nousta 15 prosenttiin, kun virvoitusjuomissa määrä on paljon pienempi ja vesissä tuskin nähdään vielä tölkkejä ollenkaan", Hollmén näkee.
Tölkkeihin koko olemassaolonsa ajan luottaneen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka uskaltaa luvata paljon suurempaa menekkiä tölkitetyille juomille.
"Jo ennen vuotta 2008 tölkin osuus voi olla 20-30 prosentin nurkilla. Sen jälkeen vähittäismyynnissä myytävästä oluessa tölkin osuus voi nousta jopa 60 prosenttiin", Aarikka povaa.
Hintaero kutistuu,
valikoima laajenee
Veromuutosta on puolustettu ympäristövaikutusten lisäksi eri pakkausmuotojen tasaveroisella kohtelulla sekä kilpailun lisäämisellä Suomen juomamarkkinoilla. Muutoksen on arveltu tuovan myös uusia juomia ja kilpailijoita markkinoille, jolloin hinnat saattaisivat kilpailun seurauksena laskea.
Säästökuopan Vuokilan mukaan juomapakkausten tasa-arvoinen kohtelu palvelee kuluttajia ja lisää esimerkiksi tölkkejä käyttävien pienpanimoiden mahdollisuuksia saada tuotteitaan kaupan hyllylle.
"Hinta on ykköstekijä, mutta me olemme huomanneet jo nyt sen, että ihmiset maksavat jostain olutmerkistä enemmän kuin toisesta. Veromuutos laajentaa valikoimia juomapuolella ja sitä odottavat sekä asiakkaat että myös me täällä kaupassa. Nyt kulutus on kulminoitunut 2-3 tuotteeseen, mutta jatkossa pienpanimoille tulee elinmahdollisuuksia lisää ja ehdottomasti tähän suuntaan pitää kehityksen mennä", Vuokila painottaa.
"Eräs iso kauppias sanoi, että kaupan sisäänvetotuotteeksi tarkoitetun halvan oluen kanssa on käynyt niin, että asiakas marssii kauppaan ja kysyy myyjältä, mikä on tänään halvinta olutta. Sen jälkeen marssitaan juomapuolelle, napataan kainaloon mäyräkoira ja kävellään ulos ilman muita ostoksia. Yhdestä normaalihintaisesta olutpurkista voi kauppiaalle jäädä sama käteen, mikä useasta laatikosta halpaolutta", Rami Aarikka kuvailee.
Pullon ja tölkin välinen lopullinen hintaero ratkaistaan vasta hinnoittelusta vastaavassa kaupassa. Jos kauppa haluaa edistää esimerkiksi purkkioluen menekkiä, voivat hintasuhteet kääntyä päälaelleen.
Ralf Hollmén uskoo pullotetun juoman pysyvän halvempana myös tölkkien haittaveron päättymisen jälkeen.
"Tölkeillä on omat hyvät ominaisuudet ja ne sopivat tiettyihin kulutustilanteisiin ja ihan varmasti niiden volyymit nousevat. Mutta pulloja käytetään noin 25-30 kertaa, kun vain raaka-aineena käytettävä tölkki vaatii joka kerta uuden pakkauksen. Tämä maksaa luonnollisesti. Suomen pullojärjestelmä on hyvin tehokas ja uskon, että pullo on jatkossakin edullisempi ja se myös pysyy ykköspakkauksena", Ralf Hollmén ennakoi.
"Kaupan puolelta on jo kuulunut selkeä viesti siitä, että tölkki saa lisää tilaa. Hirveään hintasotaan vuodenvaihteen jälkeen on silti vielä vaikea uskoa - vuosi 2008 on sitten eri asia. Tölkkijuoman hinnan pitää joka tapauksessa laskea vuodenvaihteessa. Aiommekin seurata, että veroale näkyy myös kuluttajalle päin", sanoo Rami Aarikka.