Helsinki Kaupat arvostelevat nykyisiä ruokakorivertailuja liian suppeasta tuotevalikoimasta ja muista puutteista. Ne haluavat koriin 800-1 000 tuotetta. Kuluttajaviraston vetämissä vertailuissa on nykyisin noin 200 tuotetta.
Virastossa mietitään parhaillaan keinoja, joilla vertailujen tarkkuutta voitaisiin entisestään parantaa. Muutoksista ei haluta kertoa etukäteen, jotta selvitysten luotettavuus säilyisi. Muutoksia hakiessaan virasto on kuullut kaupan edustajia.
Myöskään kaupat eivät ole syyttömiä. Viranomaiset ovat saaneet valituksia siitä, että lääninhallitusten tarkastajien ilmaantuminen kauppaan pistää viidakkorummun liikkeelle ja tieto hintojen keruusta siirtyy heti saman ryhmän muille kaupoille. Näin on pyritty parantamaan asemia vertailussa. Tämä halutaan lopettaa.
Kuluttajavirastolle kaupan napina ei ole uutta, sillä vertailuja on arvosteltu eri syistä aina. Ne aloitettiin 1990-luvun alussa.
Johtaja Marita Wilska Kuluttajavirastosta korostaa viraston pyrkivän mahdollisimman hyviin vertailuihin, mutta tietty määrä kompromisseja on hyväksyttävä.
- Koskaan ei voida päästä siihen, että vertailu kattaa kaikki kaupat ja kaikki tuotteet, hän muistutti.
Wilskan mukaan vertailut ovat tärkeitä kuluttajalle, sillä niillä voidaan lisätä hintatietoisuutta. Ne edistävät myös alan kilpailua.
Wilska uskookin, että yksi syy vertailujen arvostelemiseen on juuri kilpailu. Yritykset käyttävät vertailuissa menestymistä kilpailuvalttina.
Tarkkuutta
myös muilta
- Kauppiailta vaaditaan luotettavuutta ja tarkkuutta. Samaa on voitava odottaa kaupan hintojen vertailulta, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine perusteli.
Hänen mukaansa tämä on erityisen tärkeää, kun vertailut tekee viranomainen ja ne julkistetaan.
Laineen mukaan otos on aivan liian pieni, sillä pienimmissäkin supermarketeissakin on noin 5 000 tuotetta. Jättimarkettien valikoima nousee pitkälti päälle 10 000:een.
Vaikka kauppa hakee otoksen 4-5-kertaistamista, todennäköisesti tuotteiden lisääminen 250-300:een riittäisi.
Palvelun pitäisi
näkyä vertailussa
Laine muistuttaa, että vertailu olisi kohdistettava aina tuoteryhmiin ja samantyyppisiin kauppoihin. Samankokoistenkin kauppojen palvelussa voi olla suuria eroja. Liha-, kala- ja muille palvelutiskeille tarvitaan työvoimaa, mikä lisää kuluja - ja hintoja.
Myös koko maan vertailua pidetään pulmallisena, sillä työvoima- ja kiinteistökuluissa on huomattavia alueellisia eroja. Tämä on pyritty ottamaan huomioon nykyisissäkin vertailuissa, sillä kukin lääninhallitus kokoaa tiedot alueeltaan ja antaa siitä yhteenvedon. Ne päättävät myös, milloin vertailusta annetaan kauppakohtaista tietoa.
Laine kaipaa vertailuihin tietoa myös virhemarginaalista.
Viidakkorummut
halutaan hiljaisiksi
Kauppiaat eivät myönnä kertovansa saman ryhmän kaverille hintavertailujen aloittamisesta, mutta Kuluttajavirastolle se on tuttu ongelma.
- Tämä on yksi suurimmista ongelmista, mikä vertailuissa on ollut. Nimenomaan tähän vertailujen kehittämisellä halutaan vaikuttaa, erikoissuunnittelija Marja Nygren Kilpailuvirastosta sanoi.
Hänen mukaansa juuri tämän enempää hän ei voi sanoa vireillä olevista muutoksista, mutta jo seuraavassa vertailussa on "jotakin uutta mukana". Vertailun tekoaikaa ei kerrota.
Jatkossakin esimerkiksi korin tuotteet painotetaan kulutuksen mukaan.
Kauppiaatkin myöntävät kieroteitse vertailuista tiedon valumisen muille, kun he muistuttavat korin tuotelistan olleen aikanaan julkisesti esillä eikä se uskota juuri muuttuneen. Toisaalta nykyinen tietotekniikka mahdollistaa tuotetietojen nopean siirron muille, jos siitä katsotaan olevan etua.
Kauppiaiden mielestä tuotevalikoimaa laajentamalla tästäkin pulmasta päästäisiin. Samaan tähtäävät vaatimukset siirtymisestä tuoteryhmien vertaamiseen: eniten myydyn jogurtin sijasta, koriin halutaan tiedot useamman jogurtin hinnoista.
Uuden tulokas
sotkee lisää
Myös saksalaisen kauppiaan ilmaantuminen markkinoille on lisännyt vertailujen kritiikkiä. Saksalaisyhtiöllä on suomalaisia kilpailijoitaan suppeampi tuotevalikoima. Lisäksi tulokkaalla on vain sille tehtyjä tuotteita.
Nygrenin mukaan on luonnollista, että tuotteiden vertailtavuus pyritään ottamaan huomioon, kun saksalaisyhtiö tulee mukaan vertailuihin. Hän ei halua ennakoida, milloin se tapahtuu.
Kuluttajavirastossa ei täysin tyrmätä edes muiden paljon parjaamia yhden tuotteen vertailuja eri puolilla Suomea tai muutaman tuotteen hintavertailuja eri EU-maissa. Wilska uskoo, että niilläkin halutaan pysäyttää kuluttajat miettimään hintatasoa.
Hänen mukaansa tällaisissakin vertailuissa on syytä muistuttaa eroista, jotka saattavat vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi ruuan arvonlisäverotuksessa on suuria eroja EU-maiden kesken.
