Koko Eurooppaa ravisuttavaa pakolaiskriisiä ei saada ratkaistua ilman Turkin apua. Maata omavaltaisin ottein johtava presidentti Recep Tayyip Erdoğan tietää tämän ja käyttää tilannetta sumeilematta hyväkseen oman valtansa pönkittämiseksi.
Niinpä tällä viikolla huippukokouksen pitäneillä EU-maiden johtajilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin myöntyä Turkin vaatimuksiin miljardiluokan avustuksesta sekä viisumivapaus- ja EU-jäsenyysasioiden vauhdittamisesta vastineeksi sille, että Turkki hillitsee maansa kautta suuntautuvaa pakolaisvirtaa Eurooppaan.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Turkkiin viikolla tekemänsä vierailun yhteydessä Euroopan tarvitsevan Turkkia enemmän kuin koskaan. Toteamus osuu naulankantaan.
Turkin merkitys pakolaiskriisin ratkaisemisessa on monella tavalla tärkeä, Euroopan näkökulmasta ratkaiseva. Syyrian pitkittynyt sisällissota on tärkeimpiä syitä pakolaiskriisin kärjistymiseen.
Turkki kuuluu Natoon, jonka jäsenvaltiot ovat suistamassa Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vallasta tukemalla tätä vastaan taistelevia kapinallisia. Turkki osallistuu myös ääri-islamilaisen Isisin vastaisiin sotilasoperaatioihin Syyriassa. Samalla se toteuttaa sisäpoliittista puhdistusta pommittamalla oman maansa kurdivähemmistöjen hallussa olevia alueita Syyrian rajan tuntumassa.
Yli neljä vuotta jatkuneen Syyrian sisällissodan seurauksena Turkissa on parisen miljoonaa pakolaista. Turkin käsissä on, kuinka laajassa mitassa nämä pyrkivät Eurooppaan. EU-maiden on vaikea estää pakolaisten tuloa, ellei Turkki tuki virtaa.
Pääministerit päättivät huippukokouksessa antaa Turkille rahaa, jotta se vartioisi rajojaan ja huolehtisi pakolaisista. Lisäksi tehtiin poliittisia myönnytyksiä vauhdittaa Turkin esittämää viisumivapautta sekä pääsyä EU:n jäseneksi.
Turkki on ollut EU-jäsenehdokas jo 16 vuotta. Maan sisäinen tilanne on epävakaa Erdoğanin käskyvallassa olevan islamilaiskonservatiivisen AKP:n yrittäessä nujertaa vastustajiaan kovin ottein.
Tosiasiassa Turkki ei täytä jäsenyydelle asetettuja ehtoja. Maan demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen liittyvät puutteet lakaistiin kuitenkin tällä kertaa pakolaiskriisin alle. Ehdoista ei pidä kuitenkaan luopua.
Erdoğanin AKP menetti yksinvaltaisen asemansa kesäkuun parlamenttivaaleissa. Tämä johti hallituskriisiin, jota yritetään purkaa uusilla vaaleilla marraskuun alussa.
Vaikka AKP ei mielipidemittausten mukaan saa tavoittelemaansa yksinkertaista enemmistöä, kukaan ei tiedä, miten viimeaikaiset levottomuudet ja varsinkaan nyt tehty kauppa EU:n kanssa vaikuttavat vaaleihin. Viisumivapaus on tärkeä turkkilaisille, joten ainakin lupaus siitä palvelee AKP:n valtapyrkimyksiä.
Turkin poliittinen järjestelmä on huteralla pohjalla, ja AKP:n yltäminen yksinkertaiseen enemmistöön vain heikentäisi demokratiaa.