Yhdysvaltain ja EU:n välillä alkaneissa kauppaneuvotteluissa toivottavasti päästään myönteiseen lopputulokseen. Vapaakaupan hyödyt ovat molemmille ilmeiset.
Maanantaina alkaneet Euroopan unionin ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut vapaakaupasta olisivat voineet startata paremmissakin tunnelmissa. Euroopassa ehdittiin kuohahtaa Edward Snowdenin kertomista tiedoista, joiden mukaan Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA on vakoillut myös EU-elinten toimintaa ja unionimaista etenkin Saksaa.
Kiukun hellitettyä neuvottelijat ovat aloittaneet urakkansa. Vaativalle työlle kannattaa Suomestakin toivottaa menestystä.
Sopimus poistaisi tullimaksuja ja erilaisia säännöksiä. Jos sopimus syntyy, se olisi 80 miljardin euron suuruiseksi arvioitu piristysruiske alueiden kokonaistuotantoon. Se taas merkitsisi lisää työpaikkoja kummallakin puolella Atlanttia, EU:n komission mukaan Euroopassa jopa satojatuhansia.
Tuo näkymä toivottavasti piiskaa neuvottelijoista ja poliitikoista esiin tarvittavan kompromissivalmiuden. Yhdysvaltojen nousu talouden notkahduksesta on sujunut odotettua nihkeämmin. Euroopassa ei ole edes vielä saatu tukevaa maata jalkojen alle.
Historia tuntee paljon enemmän myönteisiä kuin kielteisiä esimerkkejä kaupan vapautumisen seurauksista.
Tarkoituksena on saada aikaan Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksia pitemmälle menevä vastavuoroinen kaupan vapautus. Ongelmakohtia on kuitenkin paljon.
EU:n sisällä Ranska saatiin yhteisten tavoitteiden taakse vasta kun sovittiin, että eurooppalainen audiovisuaalinen teollisuus jätetään tässä vaiheessa sopimuksen ulkopuolelle. EU:n kammoamiin uhkiin kuuluvat myös yhdysvaltalaiset geenimuunnellut maataloustuotteet. Niiden tuontirajoituksia ei haluta höllätä.
Yhdysvaltojen näkökulmasta herkkä kohta ovat julkiset hankinnat. Se suojelee julkishallinnoissa kotimaista tuotantoa lain voimalla. Teemasta on helppoa rakentaa käyttökelpoinen vaaliase varoittamalla esimerkiksi työpaikkojen karkaamista Eurooppaan, jos Yhdysvallat antaa liikaa periksi.
Suomen etu on päästä mahdollisimman laajaan sopimukseen, jotta se saisi tuotteensa mahdollisimman sujuvasti Yhdysvaltain markkinoille. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät tavaroiden vapaammasta liikkumisesta.
Sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa yhdistää toinenkin seikka kuin vain toive kaupan kasvusta. Osapuolet voisivat sopimuksella vahvistaa asemiaan maailmankaupassa, jossa Kiina on uusi jättiläinen.
Kyse on siis myös politiikasta. Sopimus vahvistaisi EU:n sidettä Yhdysvaltoihin, jossa katsetta on viime vuosina suunnattu voimakkaasti Tyynenmeren yli Aasiaan.
Sopimusneuvottelujen toivotaan valmistuvan jopa alle parissa vuodessa, sillä jo ensi vuoden syksyllä vaihtuu Euroopan komissio ja vuonna 2016 Yhdysvaltain johto. Monissa arvioissa puhutaan kuitenkin vuosista.
Neuvottelujen venyminen olisi vahinko, sillä kaikki keskeiset palikat ovat jo neuvottelupöydässä. Ne saadaan järjestykseen nopeasti, jos tahtoa riittää. Nopea sopu olisi kansalaisten etu niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.