Kotimainen kauppa on elänyt viime vuodet kovassa rakennemuutoksessa, mutta kansainvälistyvän vähittäiskaupan murrokselle ei näy loppua.
Kaupan keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires ei halua lähteä arvioimaan, mihin vaiheeseen kaupan rakenteita ravistellut muutos on edennyt. Wires sanoo, ettei sitä pystytä edes ennustamaan, vaikka pienten liikkeiden katoamisen perusteella kehitys kohti suurempia yksiköitä on ainakin tasaantumassa.
Päivittäistavaraliikkeistä alkanut murros mielletään yleensä kaupan kujanjuoksuksi - varsinkin nyt, kun ulkomaiset ketjut ovat rantautumssa Suomeen.
Wireksen mielestä Suomessa on turha pelätä kansainvälistä kilpailua. Sen sijaan ulkomaisten ketjujen tulo pitäisi kokea pikemminkin tunnustuksena.
"Nyt on oltava tyytyväisiä, että viiden miljoonan asukkaan pieni maa koetaan ulkomailla näin mielenkiintoiseksi", Wires sanoi.
Kaupan globalisaation ulottumista pohjolan perukoille uumoiltiin jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta se tuli viiveellä. Ulkomaisen kaupan rantautumista lykkäsi todennäköisesti viime vuosikymmenen laman vaikutukset.
Taustalla useita syitä
Wireksen mukaan suurketjujen maihinnousun taustalla on useita syitä. Lähtökohta on se, että Suomessa perusasiat on nyt kansainvälisillä mittareilla tarkasteltuna hyvässä kunnossa; kansantuote ja kotitalouksien ostovoima on kasvanut monia muita maita nopeammin. Yksi merkittävä vaikutin on EU-jäsenyys sekä päätös lähteä ensimmäisten joukossa yhteiseen rahaliittoon Emu:oon. Wires arvioi, että Suomen houkuttelevuutta lisää myös idän markkinoiden läheisyys. EU:n jäsenyyttä tavoittelevan Baltian ja lähialueen, erityisesti Pietarin suurten markkinoiden vuoksi Suomi koetaan hyväksi portiksi.
"Suomalaiset ovat osaltaan itsekin auttaneet asiaa, muuttamalla maalta kaupunkeihin. Asutuksen keskittyminen on helpottanut ulkomaisten ketjujen mahdollisuuksia avata liikkeitä", Wires muistutti.
Muutoksia tarkkaillaan
Vaikka kaupan etujärjestössä meneillään oleva kehitys nähdään mahdollisuutena, murroksen vaikutuksia seurataan tarkasti. Tuloksia hankitaan yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa erillisprojektilla.
Päivittäistavarakaupassa muutos on näkynyt paljain silmin vuosien varrella. Kyläkaupat ovat katoamassa lähes tyystin, näiden jälkeen tulivat marketit, joiden tilalle ja rinnalle on rakennettu lähes kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin hypermarketit.
Kehityksen kulkua kuvaa hyvin se, että vielä 1960-luvulla koko maassa oli 20 000 kauppaa. Niiden määrä putosi 1980-luvulla 10 000:een ja nyt kauppoja on suunnilleen 4 000.
Wireksen mukaan kauppojen yksikkökoko on kasvanut, mutta kokonaispinta-ala on lisääntynyt vain vähän.
Lamavuodet siivosivat autokaupan rakenteet perusteellisesti. Sitten kehitys jatkui päivittäistavaraliikkeissä, josta se on siirtynyt erikoistavarakauppaan.
Yksikkökoon kasvu näkyy myös ketjujen ulkopuolella, jonne on syntynyt muutamia suurliikkeitä. Kaupan kansainvälistymiskehityksessä vapaalle rintamalle ei kuitenkaan povata ainakaan laajemmin suurta tulevaisuutta.
"Niiden myymälöiden asema vaikeutuu, jotka eivät kuulu mihinkään ketjuun", Wires arvioi.