Norjassa paljastui perjantaina päivittäistavarakaupan salainen lahjusjärjestelmä, jonka seurauksena kauppojen valikoimat ovat suppeat mutta hintataso kallis.
Norjalaislehtien mukaan mahtikauppaketjujen kynnysrahajärjestelmä on käytännössä estänyt reilun kilpailun, jonka puutteesta ovat kärsineet erityisesti pienet tuottajat.
Suomessa päivittäistavarakaupan eri osapuolet eivät jaa yhtenäistä näkemystä täkäläisestä käytännöstä. Osa toimijoista muistaa tai on kuullut, että joskus kynnysrahatyyppisiä maksuja olisi pyydetty. He haluavat esiintyä nimettöminä, koska heidän mukaansa kritiikin julkinen esittäminen keskittyneillä ja kilpailuilla markkinoilla uhkaisi liiketoimintaa.
- Tällaisia maksuja siitä, että pääsee kauppoihin sisään, on pyydetty iät ja ajat, kertoi erään hedelmä- ja vihannesalan tukun toimitusjohtaja. Hänen mukaansa maksuja sitten naamioidaan esimerkiksi markkinointikuluiksi.
- Nehän eivät perustu mihinkään todelliseen markkinointiin. Tilanne oli varmaan pahempi 90-luvun alussa, toimitusjohtaja lisää.
- Ne, jotka ovat eniten sellaisia rahoja pyytäneet, ovat myös menettäneet eniten markkinaosuuksia.
Suoranaisia lahjuksia hän ei ole enää aikoihin kuullut maksettavan, mutta takavuosina kyllä.
Toinen, 90-luvulla yksityisen vihannestukun toimitusjohtajana toiminut henkilö vahvistaa tekaistujen markkinointikulujen perimisen olleen yleinen käytäntö.
Hän lisää, että tavarantoimittajia on rahastettu myös esimerkiksi edellyttämällä perusteettomia maksutapa-alennuksia.
Norjan selvityksessä esille nostetut maksut, että tuote pääsee hyvälle paikalle kaupan hyllyllä, ovat hänen mukaansa käytäntö myös Suomessa.
Yhteiskampanja alentaa hintoja
Kauppias Pentti Kalliala K-Supermarketista Raisiosta vierastaa ajatusta kynnysrahoista. Hän pitää tavarantoimittajan ja kauppiaan yhteisiä markkinointikampanjoita luonnollisena myynnin edistämisenä, koska näin usein saadaan hintoja alemmaksi.
Kallialan kauppaan tulee paljon tuotteita - lihaa, makkaroita, jalosteita, leipää, kotimaisia vihanneksia - suoraan puutarhoilta.
- Me suorastaan tykkäämme tästä. Se tuo väriä valtakunnallisen ketjun rinnalle, hän sanoi.
Kallialan mukaan he kampanjoivat sekä pienten että suurten tavarantoimittajien kanssa, eikä koskaan hänen 25-vuotisen kauppiasuransa aikana ole esiintynyt ongelmia.
Kauppias korostaa, että kaupan hyllylle valittavan tavaran ratkaisevat: saatavuus, laatu ja hinta.
Liha-alalla pitkiä sopimuksia
Liha-alan yrityksistä sen enempää Kylmänen Foodissa kuin Wurstillakaan ei ole kuultu kynnysrahoista. Rantsilassa toimivan Kylmäsen toimitusjohtaja Antti Kylmänen sanoo, että sopimukset kauppaketjujen kanssa solmitaan vuodeksi.
Kylmäsen päämarkkina on Pohjois-Suomessa, mutta riista- ja porotuotteita myydään pääkaupunkiseudullakin.
Järvenpääläisen Wurstin toimitusjohtaja Jari Saarela puolestaan sanoo, että pienen yrityksen valttina kauppaan päin on tietty ketteryys.
- Kilpailu on kovaa, mutta toimitusvarmuus, nopeus ja oma tuotekehitys auttavat pärjäämään, Saarela sanoo.
Wursti tekee kaupan kanssa neljän kuukauden pituisia sopimuksia, mutta Saarelan mukaan sekin aika on joskus liian pitkä.
- Esimerkiksi viime elokuussa lihan hinta nousi jyrkästi ja hinnan nostaminen kaupan suuntaan on aina vaikeaa, hän sanoo.
Wurstilla mietitään jo täyttä päätä ensi kesän grillituotteiden hintoja, sillä joulu ja pääsiäinenkin ovat yrityksessä jo taaksejäänyttä elämää. Saarelan mukaan sesongin hintatason pitää olla selvillä jo puoli vuotta etukäteen.