Rajakaupan veteraani ja Suomen suurin Spar-kauppias Esa Kaarlela ei vielä lähde valottamaan omaa tulevaisuuttaan tavarantoimittajan siirryttyä SOK:lle. Asiat ovat auki ja tilanne sekavahko. "Tärkeät neuvottelut ovat edessä", hän tyytyy tässä vaiheessa toteamaan.
Syyskuinen tieto Suomen Sparin myynnistä yllätti myös Kaarlelan, ja pani kauppiaan taas kerran uusien valintojen eteen. Jo tuolloin hän huomautti, ettei tällä kaupalla yritystä tapeta ja sama sanoma on voimassa vuoden vaihduttuakin. "Tukkuliikkeet ovat muuttuneet ennenkin, mutta kauppaa on tarkoitus tehdä vastakin."
Juuri nyt rajalla eletään harvinaisen mielenkiintoisia aikoja. Ikea-buumin vanavedessä vanha kaupallinen keskus on nousemassa taas uuteen kukoistukseen.
"Muutokset tulevat olemaan kaupallisesti tosi kovia. Päivittäistavarakaupan neliöitäkin on tulossa kymmeniä tuhansia. Päivittäistavarakaupan myynti kasvaa reilusti, mutta ei ehkä samassa suhteessa uusien neliöiden kanssa", Kaarlela arvelee.
Lippu vaihtuu,
kauppa käy
Kaupan keskittyminen on tosiasia, mutta Kaarlela on varma, että kaikki ei solahda kolmen suuren käsiin. "Markkinarakoa löytyy niiden katveessakin."
Kaarlelalla on Tornion Rabatti Oy:ssä kaikkiaan seitsemän myymälää viidessä kunnassa lippulaivanaan Tornion länsirannalla sijaitseva Superspar Kalle.
Esa Kaarlelan isä perusti 50 vuotta sitten rajanpintaan liikkeen houkuttelemaan ruotsalaisia asiakkaita, eikä ollenkaan huonoin tuloksin. Nykyään ruotsalaisten osuus on vajaa kolmannes, mutta parhaimmillaan heitä oli asiakkaista liki 80 prosenttia.
Lippu on vaihtunut, mutta kauppa on käynyt. Aluksi Superspar Kalle myi aina sopivaa ostettavaa Aso-kaupan merkeissä, sitten siirryttiin A & O -ketjuun, jonka jälkeen oli T-kaupan vuoro. Spar on ollut pitkäaikainen ja luotettava tavarantoimittaja.
Kurvit olivat
välillä hurjia
Kaupan parissa jo 1960-luvulta lähtien pyörinyt Kaarlela on ollut itsenäisenä yrittäjänäkin vajaat kolmekymmentä vuotta. Rajalla kaupanteon kurvit ovat olleet välillä todella hurjia.
"1960-luvulla 30 prosentin devalvaatio tuotti Tornioon valtaisan ryntäyksen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa", hän muistelee.
Näinä kultaisina vuosina kaupungin keskustassa Suensaarella oli lähes kymmenen elintarvikeliikettä ja liuta tekstiililiikkeitä laajoine valikoimineen.
Noina vuosina ruotsalaisia linja-autoja vyöryi Tornioon satojen kilometrien päästä Arjeplogia ja Sundsvallia myöten.
Asiakkaan mukaan saattoi lähteä kymmenen kiloa lihaa, sianpuolikas tai naudan neljännes. Suomessa liha oli tuolloin 30- 40 prosenttia halvempaa kuin länsinaapurissa.
Rasvamatkat ja
vahva markka
Energiakriisi ja inflaatio söivät kuitenkin edun, kauppoja karsiutui ja edessä olivat 80-luvulla rasvamatkat Suomesta Ruotsiin. Vahvan markan politiikka ja niiden takuumiehet Mauno Koivisto ja Rolf Kullberg eivät olleet pidettyjä kavereita rajakauppiaiden keskuudessa.
"Tuo vuosikymmen näivetti Torniota. Ne olivat välillä aikoja tiukkoja minullekin" Kaarlela huomauttaa.
Naapureiden jäsenyys Euroopan unionissa on tasoittanut eroja, hävittänyt rajoitukset ja vienyt molemminpuoliset vetonaulat. rajakaupan piirteet ovat haalentuneet.
Suomen kahden vuoden takainen alkoholiveron alennus näkyy kuitenkin edelleen piristeenä myös päivittäistavarakaupassa.
Kun ja jos Ruotsi siirtyy euroaikaan, erot kaventuvat edelleen. Rajakauppavaliokunnan puheenjohtaja Kaarlelan mukaan kruunu on heilahdellut noin kuuden prosenttiyksikön välillä, mutta sillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta.
Loppuvuotta kohden euron ja kruunun suhde hieman parantunee suomalaisten eduksi.