Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä tutkimus paljastaa aukkoja kaupan liiketoimintakonsepteissa. Etenkin päivittäistavarakauppiaat mutta myös vaatekauppiaat tulevat kohtaamaan kotitantereillaan yhä enemmän ulkomaisia kilpailijoita.
Suomalaiset pitivät pitkään kauppaa liian vähävolyymisenä ulkopuolisille tulokkaille, kertovat Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa -raportin laatineet tutkija Kari Niilola ja toimitusjohtaja Matti Pulkkinen LTT-tutkimus oy:stä. Yllättäen liittyminen Euroopan unioniin teki Suomesta halutun kohteen.
"Uskallan väittää, että kansainvälisten toimijoiden osuus tulee selvästi kasvamaan", Niilola ennakoi. Suomi ja Ruotsi ovat enää poikkeuksia. Muualla Euroopassa yksiomisteiset kauppaketjut hallitsevat jo päivittäistavaramarkkinoita.
Keskittämisestä etua
Suuret ulkomaiset toimijat ovat tuoneet etenkin täkäläisille tukkukauppasidonnaisille kauppiasketjuille purtavaksi uusia konsepteja. Niissä on tietotekniikalla huomattava ohjaava rooli.
"Kaupan kilpailu on nykyisin arvoketjujen välistä", Niilola muistuttaa. Nyt pärjää sellainen kauppa, joka hallitsee koko tuotantoketjun tuotteista alkaen. Esimerkiksi Hennes&Mauritz suunnittelee itse vaatteet ja tuottaa näin uutta tankoon jopa kahdessa viikossa.
Gigantti taas poikkeaa hankintatavaltaan. Piirimyyjiä tai edes tukkukauppiaita ei käytetä, vaan ketju ostaa kerralla suuria eriä suoraan teollisuudelta: "Neuvotteluasema on kova", Niilola toteaa.
Bauhaus on ensimmäinen pelkästään koteja palveleva rautakauppaketju. Suomalaisketjut myyvät myös yrityksille ja urakoitsijoille.
Lidl puolestaan on Suomen ensimmäinen niin sanottu hard discounter -laatikkokauppa. Silläkin on keskitetyt hankinnat, vähän tuotteita ja tuoretuotteita, mutta hinnat puhuvat puolestaan.
Suomessa varsinkin vaate- ja kodintekniikkakauppojen hankintayhteistyö todetaan toistaiseksi kehittymättömäksi.
Kuluttajille etua
"Kuluttajille lisääntyvä kilpailu merkitsee hyvinvoinnin kasvua muun muassa alentuvan hintatason myötä", tutkijat luottavat. Myös valikoimat laajenevat.
Päivittäistavaroiden taholla on jo selviä hintapaineita teollisissa elintarvikkeissa, juomissa, non food -puolella ja leipomotuotteissa. Päivittäistuotteiden ennakoidaan halventuvan osin viidenneksen.
Kauppa vastaa jo haasteeseen omilla halpamerkeillä. Niiden määrän ennakoidaan jatkossa enemmän kuin tuplaantuvan.
Toisaalta piilee Suomessa vielä markkinoita valloitettaviksi. Kotimaan kulutustaso on varsin alhainen. Päivittäistavarakauppaankin suomalainen jättää toistaiseksi neljänneksen vähemmän rahaa kuin ruotsalainen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rauta-, vaate-, kodintekniikka-, kirja- ja päivittäistavarakauppaa. Kansainväliseltä kilpailulta suojassa olisivat vain kirjakaupat.