Kaupan kilpailu on pitkälti kahden kauppa. S- ja K-ryhmä hallitsevat suomalaista päivittäistavarakauppaa yhteensä yli 80 prosentin markkinaosuutensa turvin.
Asetelma heijastuu koko tavarantuotantoketjuun aina alkutuotannosta kaupan hyllylle. Keskusliikkeiden asema on niin ylivertainen, että ne sanelevat kaupankäynnin ehdot.
Viimeksi asiaan puuttui Kilpailuvirasto tällä viikolla julkaisemassaan selvityksessä. Sen mukaan kauppa käyttää hyväksi asemaansa suhteessa tavarantoimittajiin tavoilla, joita voidaan pitää terveen ja toimivan kilpailun kannalta kyseenalaisina.
Kaupan keskusliikkeiden vahvaan asemaan on puututtu useaan otteeseen viime vuosina. Keskittymistä on pidetty yhtenä syynä siihen, että elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa Euroopan kärkeä. Tosin siihen vaikuttaa myös Suomen lähes kaikkia muita maita korkeampi arvonlisävero.
Kilpailuvirasto selvitti kaupan ostajavoimaan liittyviä ilmiöitä kaupalle ja elintarviketeollisuudelle suunnatuilla kyselyillä. Selvittelyn kohteena olivat etenkin liha-, leipomo-, mylly- sekä lemmikkieläinruokateollisuus.
Selvitys paljastaa Kilpailuviraston mukaan sen, että kauppa vaatii tavarantoimittajilta vastikkeetonta markkinointirahaa. S-ryhmän tavarantoimittajista 40 prosenttia ja K-ryhmän kymmenen prosenttia kokevat, etteivät ole saaneet rahalle muuta vastinetta kuin sen, että pääsevät tuotteineen kaupan hyllyille.
Vastikkeeton markkinointiraha nostaa tuotteiden hintoja ja kasvattaa kuluttajan laskua. Se heikentää uusien tuottajien mahdollisuuksia päästä markkinoille.
Kauppa siirtää yhä enemmän sille kuuluvia riskejä tavarantoimittajille. Kolme neljästä leipomosta ilmoitti, että kauppa vaatii leipomoita ottamaan vastaan myymättä jääneitä tuotteita.
Koko ajan laajeneva kaupan keskusliikkeiden omien tuotemerkkien yleistyminen on alentanut hintoja, mutta samalla se on entisestään vahvistanut kaupan asemaa suhteessa tavarantoimittajiin. Kauppa pystyy hinnoittelemaan omat merkkinsä muita vastaavia tuotteita edullisemmiksi ja sitä kautta vaikeuttamaan muiden merkkien myyntiä.
Kokonaan oma lukunsa on se, että keskusliikkeet menestyvät muita paremmin kauppapaikkojen kaavoitusneuvotteluissa ja onnistuvat saamaan myös Alkon myymälöitä suojiinsa. Tämä kaikki vähentää kilpailua ja muiden kuin markkinajohtajien mahdollisuuksia menestyä.
Päivittäistavarakauppa puolustautuu toimitusjohtajansa Osmo Laineen suulla sanomalla, ettei lakia ole rikottu.
Tämä saattaa pitää paikkansa. Terveen kilpailun kannalta liikutaan kuitenkin harmaalla alueella. Toiminta kilpailun kilven alla on johtanut tosiasiassa kilpailun tyrehtymiseen. Laskun maksavat kuluttajat.
Kansalaisten edun mukaista ei ole, että kaksi keskusliikettä paitsi hallitsevat kauppaa myös sanelevat ehdot teollisuudelle ja alkutuotannolle. Kaupan toimintatapoihin on puututtava ja saatava muutos.