Vapaan kaupan suosiminen on vaihtunut muutaman viime vuoden aikana kaupan rajoittamiseksi. Eurooppalaiset vientielinkeinot ovat kärsineet tilanteesta. EU-komissio on kuitenkin poistanut kaupan esteitä yllättävän rivakasti.
Eurooppalaiset yritykset tuntevat nahoissaan lisääntyneet kaupan esteet ulkomaisilla markkinoilla. Vapaata kauppaa estävä protektionismi on levinnyt EU:n ulkopuolisissa maissa yhä enemmän.
Euroopan komission tällä viikolla julkaisemassa raportissa on laskettu, että protektionismi aiheuttaa EU:n yrityksille joka vuosi miljardien eurojen ylimääräiset kustannukset.
Kun tullit ovat nousseet jopa 25 prosenttiin, se vaikuttaa kokonaisten vientielinkeinojen kannattavuuteen Euroopassa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tiukemmat, protektionismiin pyrkivät linjaukset kauppasäännöksissä ja muun muassa tullimaksujen korottamiset ovat johtaneet jännitteiseen tilanteeseen maailmankaupassa.
Moni EU:n kauppakumppani on päättänyt vastavuoroisesti suojata omaa tuotantoa ulkopuoliselta kilpailulta esimerkiksi suojatullein ja kiintiöin.
Komission raportissa mainitaan 59 valtiota, jotka ovat asettaneet yhteensä 425 kauppaa estävää toimenpidettä vuoden 2018 aikana. Määrä ja vauhti on ennätyksellisen suuri. Laajan kauppasodan uhka on todellinen.
EU:n vientiin suurin vaikutus on Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian käyttöönottamilla rajoitustoimenpiteillä. Eniten esteitä on asettanut Kiina, jolla on lähes 40 erilaista kauppaa hankaloittavaa sulkupykälää.
Pääasiassa näiden maiden asettamat uudet esteet koskevat teräksen ja alumiinin vientiä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa.
Euroopan komissio on raportissaan syystäkin huolissaan. Kaupan esteiden poistaminen kuuluu komission keskeisiin tehtäviin, mutta työkenttä on muuttunut vapaata kauppaa suosivasta kauppaa rajoittavaksi.
Viime vuosina määrätyistä tulleista ja vastatulleista on muodostunut valtioiden välinen monimutkainen kierre, jota voi olla hankala ratkaista.
Myös EU on ilmoittanut valmiudestaan asettaa tuontitulleja vastavalkeaksi esimerkiksi Yhdysvaltain tullimaksujen korotuksille. Runsas vuosi sitten laaditulla kymmensivuisella listalla EU suunnittelee lisätulleja yhdysvaltalaisille tuotteille noin 2,8 miljardin euron arvosta. Tullit koskisivat muun muassa moottoripyöriä, huviveneitä ja viskejä.
Kaikesta protektionismin lisääntymisestä huolimatta EU on pyrkinyt purkamaan kaupan esteitä ja avaamaan vientimarkkinoita aivan kuten neljä vuotta sitten valmistuneessa Kaikkien kauppa -strategiassa on sovittu.
Työtään nykyisessä kokoonpanossaan lopetteleva komissio on saanut myös yllättävän paljon myönteistä aikaan. Viime vuonna viennin lisäystä tuli yli kuuden miljardin euron arvosta. Komissio on laskenut poistaneensa runsaat sata vientiestettä, joista yksittäiset yritykset ovat sopimuksia tehdessään raportoineet. Uusia kauppasopimuksia on tehty.
Suomalaisille vientiyrityksille on ehdottoman tärkeää, että taustavoimana etuja puolustamassa on EU:n kaltainen toimija.