Kaupallinen lentotoiminta on aina luvanvaraista, myös yleisölennätykset ja rahdin kuljetus. Myös helikopterityö esimerkiksi voimalinjojen tarkastuksissa vaatii luvan.
Jos joku haluaa aloittaa ihmisten kuljettamisen ammattimaisesti lentokoneella, tarvitaan kaksi varsinaista lupaa.
Ensinnäkin tarvitaan liikennelupa, jonka perusteet tulevat taloudesta ja lupaehdot EU:n liikennelupa-asetuksesta. Yhtiön pitää olla myös tarpeeksi vakavarainen.
Toinen ja ehkä kaikkein suuritöisin on lentotoimintalupa, joka on hyvin tekninen ja yksityiskohtainen. Lentoyhtiöllä pitää olla esimerkiksi vastuullinen johtaja, lentotoiminnan johtaja, koulutustoimintaa johtava henkilö, maapalveluista vastaava henkilö sekä huoltotoiminnasta vastaava henkilö.
Kausalaisen mukaan esimerkiksi suomalaisten lentoyhtiöiden Söderin ja Flying Finnin kanssa ei ollut lentoturvallisuusongelmia, vain talouspuoli teki tiukkaa ja siihen lentotoiminta lopulta jumittui.
"Talouden pitää olla kuitenkin kunnossa. EU asettaa aika tiukat talouskriteerit. Lentoyhtiön pitää esimerkiksi pystyä toimimaan kolme kuukautta ilman euronkaan tulorahoitusta!" painottaa apulaisjohtaja Eero Kausalainen.
Hän muistuttaa, että ilmailuviranomaiset eivät ole varsinaisesti kuluttajasuojaviranomaisia. "Me varmistamme sen, että lentoturvallisuus ei kärsi, olipa taloudellinen tilanne sitten mikä tahansa, sillä lentoyhtiön tilejä me emme pääse tarkistamaan."
Ilmailuhallinnon rekisterissä on tällä hetkellä 15 ilmailuyhtiötä, jotka on rekisteröity Suomeen ja joilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai rahtia ja ottaa siitä maksu. Tunnetuimmat yhtiöt ovat Finnair, Copterline, Jetflite, Blue1, Finnish Commuter Airlines ja Air Finland.
Kausalainen vakuuttaa, että tällä hetkellä käsissä ei ole yhtään kriisiyhtiötä. "Aina jollakin yhtiöllä on jotain korjattavaa tai huomautettavaa. Hyvät lentoyhtiöt korjaavat puutteensa niin, että emme edes usein tiedä niistä, ennekuin jälkikäteen toteamme asian laatujärjestelmään kohdentuvissa tarkastuksissamme."