Kau­no­kir­jal­li­suus tuo tieteen uh­ka­ku­vat tosiksi

Tähtivaeltaja-palkinnon pokannut tiedetoimittaja Risto Isomäki uskoo kaunokirjallisuuden voimaan ekologisia uhkakuvia ja myönteisiä ilmiöitä kuvatessa.

Tähtivaeltaja-palkinnon pokannut tiedetoimittaja Risto Isomäki uskoo kaunokirjallisuuden voimaan ekologisia uhkakuvia ja myönteisiä ilmiöitä kuvatessa.

Nyt palkittu Sarasvatin hiekkaa -kirja oli viime vuonna myös Finlandia-ehdokkaana. Siitä huolimatta Isomäki osaa arvostaa myös Tähtivaeltaja-palkintoa. Isomäki on kautta aikojen toinen kotimainen kirjailija, jolle Helsingin Science Fiction Seura on myöntänyt palkinnon.

-- Palkinnon arvoa nostaa tietysti se, että se ei ole tarkoitettu pelkästään kotimaisille kirjailijoille, Isomäki sanoo.

Aiemmin voittajateokset ovat olleet moderneja scifi-klassikkoja. Tällaisessa seurassa on Isomäen mukaan kiitollista olla.

Lempilapsena luonnontiede

Isomäki uskoo suomalaisen tieteis- ja scifi-kirjallisuuden tulevaisuuteen.

-- Nimikkeitä on tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, ellei sitten mukaan laske 1940-lukua, jolloin kirjoitettiin paljon kokeellisia tieteisnovelleja.

Tällä hetkellä Isomäki on yksi harvoja suomalaisia luonnontieteellisen science fictionin kirjoittajia. Silti kirjailija uskoo, että alalle saadaan myös nuorempia tekijöitä eri yhdistysten novellikilpailujen kautta. Suomessa tieteelliset harrasteseurat ovat jo jonkin aikaa tukeneet scifi-kirjoittamista. Uusien kykyjen on helppo julkaista juttujaan eri scifi-lehdissä ja saada näin vertaistukea kirjoituksilleen.

Isomäen ympäristöaktiivin ura näkyy kirjailijan koko tuotannossa, jota kantaa ekologisuuden teema. Tammen kustantamassa Sarasvatin hiekkaa -teoksessa luonnontieteellinen ajattelu on yhdistetty trillerin muotoon.

-- Usein tieteelliset asiat ovat liian kaukana ihmisten arkikokemuksesta. Samoin poliitikot ovat keskellä jatkuvaa ärsykemaailmaa, jolloin ekologisiin ongelmakohtiin on aikaa paneutua ehkä viiden minuutin ajan, palaverien välissä, napauttaa Isomäki.

Myös internet ja puhelin pienivät ihmisten ajan osiin, jolloin ihmisille jää vähemmän aikaa pohtia luovasti. Ehkä juuri siksi Isomäellä itsellään ei ole kännykkää. Internetiä hän käyttää taustoitustyössä.

Maailma muuttuu niin nopeasti, että usein ainoa tapa käsitellä muutoksia on kaunokirjallisuus. Se synnyttää Isomäen mukaan ihmisten mielikuvitukseen todellisia kuvia, kuinka asiat voisivat olla tai kuinka asioihin olisi puututtava.

Kryptoeläintieteestä uuteen trilleriin

Parhaillaan Isomäellä on työn alla kaksi projektia. Toinen kietoutuu kryptoeläintieteen teemaan: kirja kertoo conrit-nimisestä, Kiinan ja Vietnamin merialueella elävästä mystisestä "tuhatjalkaisesta".

-- Kryptoeläintiede tutkii eläimiä, jotka saattavat olla tarueläimiä tai jo olemassa olleita, mutta sukupuuttoon kuolleita. Toisaalta ne saattavat olla olemassa vielä jossakin, selittää Isomäki.

Toisessa kirjassaan Isomäki jatkaa ekologisen trillerin muotoa käsitellen aurinkoenergiautopioita. Ensi viikonlopun Finncon 2006 -tieteis- ja fantasiakulttuuritapahtumassa Isomäki viittaa lempilapseensa ekologisuuteen vain hiuksenhienosti.

-- Puhun miehitettyjen ja miehittämättömien avaruuslentojen tulevaisuudennäkymistä. Tietyissä pisteissä se sivuaa kuitenkin ekologisia teemoja, Isomäki myöntää.

Avaruusalusten energiamuotoja pohdittaessa on tutkittu avaruusaluksissa hyödynnettävää aurinkoenergiateknologiaa, joka kiinnostaa Isomäkeä. Luonnollisesti.

Finncon 2006 -tieteis- ja fantasiakulttuuritapahtuma järjestetään 18.--20.8. Helsingin Paasitornissa.

Ilmoita asiavirheestä