"Vaikuttaa ihan siltä, että ne ovat sitä tänne tosissaan tuomassa", kemiläinen Esko Virtala arvelee. Virtala ei toivota ydinvoimalaa tervetulleeksi, vaikka onkin suurin yksittäinen maanomistaja, joka on vuokrannut maata Simon Karsikosta Fennovoima Oy:lle.
"Mutta en ole vastustajienkaan riveissä. Olen käynyt Fennovoiman tilaisuuksissa kuuntelijaoppilaana", Virtala täsmentää.
Virtalan tapaisia, nihkeästi, mutta ei jyrkän vastaisesti ydinvoimaan suhtautuvia on paljon. Riskit pelottavat, mutta sähköttäkään ei pärjätä. Monet taas ottaisivat uuden energiamyllyn ilomielin vastaan. He ovat enemmistönä Fennovoiman pohjoisen toimistoissa vierailevista.
"Myönteisesti suhtautuvat tulevat keskustelemaan ", Simon ja Pyhäjoen yhteyspäällikkö Sauli Herva tietää. Kaikenlaiset mielipiteet otetaan hänen mukaansa mielihyvin vastaan. Nyt on keskustelun aika.
Pohjoisessa maaperä näyttää olevan otollisempi ydinvoimalalle kuin etelässä, jossa vastarinta on ollut organisoituneempaa ja tiiviimpää, vaikka yhtiön viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Pasi Natrin käsitys onkin, että kaikkien neljän ehdokaskunnan asukkaiden enemmistö on hankkeen takana. Kuntien lopullisen kannan määrittelee seuraavissa vaaleissa valittava valtuusto.
Kovalla vauhdilla,
herkällä korvalla
Ydinvoima on herkkä ja ristiriitaisia tunteita herättävä asia, ja pelin henkeen liittyy kovakin sanankäyttö. Vastustajien tiukkailmeisyyteen vastataan hymyllä ja argumenteilla, sillä Fennovoima haluaa olla hyvä naapuri. Esimerkiksi Pyhäjoella vaikuttava Pro Hanhikivi -liike kuuluu ison hankkeen luonteeseen. "Meillä on heihin asialliset välit ja keskusteluyhteys. He ovat mukana yva-seurantaryhmässä", Natri sanoo.
Viestintäjohtaja luottaa siihen, että kaikilla paikkakunnilla maata saadaan hankittua riittävästi voimalan tarpeisiin. Kristiinankaupungissa päästiin juuri alkuun. Simossa ja Ruotsinpyhtäällä voimalatontti on jo varmistettu, mutta niissäkin neuvotellaan lisähankinnoista; voimalan tarkkaa sijaintipaikkaa ei nimittäin vielä missään kunnassa ole piirretty kartalle, ja yhtiö tekee tarvittaessa goodwill -ostoksiakin.
Fennovoiman ydinvoimaprojektilla on valtava vauhti päällä. Suomalais-saksalainen yhtiö perustettiin viime kesänä ja periaatepäätöshakemus jätetään helmikuussa.
Operaatiossa on jo tässä vaiheessa kiinni miljoonia euroja ja puolen sataa ihmistä. Samoilla apajilla ovat myös Teollisuuden Voima ja Fortum, jotka suunnittelevat lisäyksiköitä Olkiluotoon ja Loviisaan.
"Kysymys ei ole ajallisesta kilpajuoksusta. Valtioneuvoston asia on arvioida sitä, tuleeko lupa ja tai lupia ja kenelle tai keille se tai ne myönnetään", Natri muistuttaa.
Hallituksesta ei tällä vaalikaudella tule näillä näkymin kuin päätös yhdestä isosta yksiköstä.
Ydinsähköä vain
omaan tarpeisiin
Fennovoimassa luottamus omiin mahdollisuuksiin on kasvanut pitkin matkaa projektin edetessä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sujuu lukuunottamatta kilpailijoiden omistamaa ydinjäteyhtiö Posivaa, jolta on toistaiseksi tullut vain rukkasia.
"Pidämme tarinaamme hyvin perusteltuna ja kauniina", Natri herkistelee.
Tarinan kaunein kohta liittyy yhtiön perusideaan tuottaa 64 omistajalleen ja heidän paikallisille asiakkailleen sähköä. Fennovoiman yksikkö kattaisi omistajien tarpeista reilusti alle puolet. Outokummun osuudella saataisiin Tornion tehtaille noin puolet teräsjätin tarvitsemasta sähköstä.
"Meillä on todellinen tarve. Monet nykyisistä ydinvoiman omistajista myyvät ydinsähköä eteenpäin tai ovat omassa toiminnassaan omavaraisia sähkön suhteen. Tällä hetkellä ydinvoimasta Suomessa omistaa Fortumin ja metsäteollisuuden lisäksi vain neljä prosenttia muu sähköä käyttävä elinkeinoelämä, joka kuitenkin on maassa enemmistönä. Vähän kohtuuton rakenne. Fennovoima voisi vähän tasapainottaa tilannetta; tässä kansantalouden ja Fennovoiman edut ovat samansuuntaiset", Natri perustelee.
Natrin mukaan huoltovarmuusviranomaiset ovat tykänneet ajatuksesta, että maassa olisi kahden sijasta kolme ydinvoimalapaikkakuntaa. Simo, Pyhäjoki ja Kristiinankaupunki ovat kantaverkon suhteen hyvin hollilla.
Simon kunnanjohtaja, "kolmannen polven energiatalousihminen", Esko Tavia pitää järjettömänä perustehon rakentamista etelään maan äärilaidalle. "Hajautetumpi energiantuotanto tukee verkkoa paljon paremmin."
Säteilyturvakeskuksen johdossa Simoa pidetään hyvänä vaihtoehtona.