Suomalaisten pakastimet hyrräävät tällä haavaa täydellä teholla marjakauden ollessa parhaimmillaan. Oululaisessa Pöykön perheessä pakastin täytetään jokavuotiseen tapaan mehevillä mansikoilla, herkullisilla hilloilla, suussa sulavilla mustikoilla ja kirpakoilla puolukoilla.
Kakaravaaran Marttojen puheenjohtaja ja Laanilan yläasteen kotitalousopettaja Kirsi Pöykkö kertoo pakastaneensa marjoja opiskeluajoista lähtien. Pakastamisen niksit hän oppi pikkuhiljaa kokeilemalla.
"Pakastamisen oppii parhaiten käytännössä, sillä toisen niksit eivät välttämättä toimi itsellä", Pöykkö neuvoo.
Muutamia yksinkertaisia vinkkejä pakastamisessa on kuitenkin hyvä muistaa. Kirsi Pöykön mukaan marjoja kannattaa esimerkiksi pistää pakkaseen ainoastaan sellainen määrä, jonka oma perhe jaksaa talven aikana syödä.
Lisäksi marjat on hyvä pakastaa kerta-annoksien suuruisissa pakkauksissa. Pöykköjen pakastimesta löytyy yhdellä vilkaisulla esimerkiksi marjasopan ainekset kuusihenkiselle perheelle.
Enimmillään suurperheen äiti kertoo laittaneensa pakkaseen yhdellä kertaa 15 kiloa mansikoita. Kokemuksen mukaan isokin määrä pakastuu arkkupakastimessa kerralla, kun marjat asettelee pakastumisvaiheessa tasaisesti ympäri pakastinta.
Irtonaisia ja kauniita kakkumarjoja saa puolestaan pakastamalla kesän kauneimmat yksilöt aluksi pellillä leivinpaperin päällä. Marjojen jäädyttyä ne voi Pöykön mukaan pakata tavalliseen tapaan.
Monissa perheissä pakastuspakkausten valintaan vaikuttavat tottumus ja kodin perintö. Toisen suosiessa rasioita, vannoo toinen pussien nimeen. Kirsi Pöykkö kertoo olevansa rasiaihmisiä.
"Ortexin rasiat ovat hyviä, koska niitä on monia eri kokoja eivätkä ne hajoa käsiteltäessä. Myös Oivariini-rasiat ovat meillä pakastuskäytössä, kuten myös rahka- ja raejuustorasiat."
Ekologisena vinkkinä Pöykkö muistuttaa pestyjen maitopurkkien hyödyllisyydestä. Marjat vain purkkiin, purkki teipillä kiinni ja oiva pakastusrasia on valmis.
Pakastuspakkausten tavoin marjojen sokeroimisessa on olemassa monta koulukuntaa. Osa jättää sokerin kokonaan pois, toiset laittavat sitä reippaammastikin. Kirsi Pöykkö on valinnut kultaisen keskitien ja ripottelee aina hivenen sokeria marjojen pinnalle.
"Marjoista ei tule sulattaessa niin lötköjä ja ne säilyttävät paremmin värinsä ja makunsa", Pöykkö kuvailee sokeroimisen hyviä puolia.
Arkkupakastimen järjestyksen pitämiseenkin löytyy varmasti yhtä monta tapaa kuin on pakastajaa. Kirsi Pöyköllä pakastin pysyy järjestyksessä, kun hän pakkaa rasiat arkkuun samaa marjaa sisältäviksi torneiksi.
Marjastuskausi on Pöykköjen perheessä ehdottomasti tärkein pakastuskausi. Perheen kahdella pakastimella on kuitenkin tärkeä rooli myös jokapäiväisessä ruokahuollossa. "Koulujen lukukausien aikana käyn kaupassa kerran viikossa. Ison perheen ruokahuolto ei pelaisi ilman pakastinta", Kirsi Pöykkö kertoo.
Lihan ja kalan pakastamisessa on Pöykön mukaan tärkeintä se, että tuotteet on pakattu mahdollisimman tiiviisti. Silloin niiden hajut eivät pääse leviämään muihin tuotteisiin.
Lisäksi kannattaa muistaa, että lihat ja kalat eivät säily pakastimessa loputtomiin. "Säilyvyys riippuu rasvaisuudesta. Mitä rasvaisempaa liha tai kala on, sen vähemmän aikaa se säilyy", Pöykkö summaa.
Keskimäärin lihoja ja kaloja kannattaa säilyttää pakkasessa noin kolme kuukautta. Marjat ja vihannekset säilyvät sen sijaan jopa vuoden.
Vihannesten ja sienien pakastamisessa on Pöykön mukaan kuitenkin hyvä muistaa se, että useimmat niistä tulee esikäsitellä ennen pakkaseen laittamista. Mehu- ja hillopurkkeihin kannattaa puolestaan jättää kymmenen prosentin laajenemisvara, jos pakastimensa haluaa säilyttää puhtaana.
Hedelmiä ei Pöykön mukaan kannata pakastaa juuri lainkaan. Myös kuohukerma soveltuu huonosti pakastimeen laitettavaksi. "Hedelmät ovat sen verran vetisiä, että niistä ei tule yleensä hyviä pakastettaessa. Kerma taas ei enää vaahtoudu pakastamisen jälkeen, mutta ruoanlaitossa sitä voi kyllä käyttää", Kirsi Pöykkö opastaa.