Kauneus ei myy Suomessa.
Suomen ensimmäisen mallitoimiston, Paparazzi Oy:n toimitusjohtajan Laila Snellmanin puheissa on katkera sävy.
Mainostoimistoilla menee huonosti. Ne tilaavat kuvia New Yorkista ja Tukholmasta kun halvemalla saavat. Mallien kansallisuudella ei ole väliä, Snellman pudottelee.
Digitaalinen kuvansiirto on koitunut suomalaisten mallitoimistojen kohtaloksi.
Toinen mallibisnestä vähentänyt asia on suomalaisen vaateteollisuuden alasajo. "Eihän täällä ole enää kuin L-Fashion Group, Marimekko ja Nanso", Snellman päivittelee.
Mallin töistä
opiskelurahat
Laila Snellmanilla on tallissaan satakunta mallia. Tätä katrasta Snellmanin firma välittää mainoskuvauksiin, vaateteollisuudelle, naistenlehtiin, tavaratalojen muotinäytöksiin, messuille ja ulkomaille.
Lähes kaikki on opiskelijoita ja muita osa-aikaisia, joiden pääasiallinen elanto tulee muualta. Snellmanin arvion mukaan Suomessa pelkästään mallin töillä elää vain parikymmentä ihmistä.
"Tämä on lähestulkoon ainoa ala, jossa naiset tienaavat paremmin kuin miehet", Snellman naurahtaa.
Miesmallien tarvekin on vain viidesosa naismallien kysynnästä, Snellman arvioi.
Nuorimmat mallit
14-vuotiaita
Laila Snellman ihmettelee suomalaista keskusteluilmapiiriä.
"Suomessa halutaan naapurin tytön meininkiä. Kauniita naisia ei saisi näyttää. Täällä kuunnellaan menopaussisia, ärhäköitä naisia. Kysellään minkä ikäinen se ja se malli on. Tyttö voi todellisuudessa olla 21-vuotias", Snellman päivittelee.
Nuorimmat Paparazzin mallit ovat 14-vuotiaita.
"Emme käytä lapsimalleja. Emmekä anna malliemme puhelinnumeroita eteenpäin", Laila Snellman sanoo pontevasti.
Snellman huomauttaa, että Suomessa 15-vuotias saa tehdä työsopimuksen.
Senioriosasto puolestaan on ikäluokkaa 30+. Tosin varttuneempiakin tarvitaan esimerkiksi Madame- ja ET-lehtiä varten, Snellman kertoo.
Laila Snellman toivoo, että Suomeen rantautuva kansainvälinen muotilehti Elle tuo työtilaisuuksia suomalaisille malleille.
Itäkaunottaret
nyt valttia
Vaikka Laila Snellman puhuu "ajattomasta kauneudesta" ja "maagisista kasvonpiirteistä", on hän valmis myöntämään, että kauneusihanteet muuttuvat ajan saatossa.
1980-luvulla mallit olivat pyöreämpiä ja naisellisempia. 1990-luvulla haettiin androgyynejä, sukupuolettomia hahmoja. Sitten tuli brasilialaisten mallien kausi. Nyt ovat venäläiset ja slaavikaunottaret valttia. Mallin pitää olla pitkäsäärinen ja hoikka, Snellman kertoo.
Venäläisnaiset eivät etsiydy Suomen mallibisnekseen, sillä muualla maksetaan paremmin. Paparazzin listoilla sitä vastoin on joitakin virolaistyttöjä. "He ovat tosi tasokkaita", Snellman kehuu.
Vanhemmat
paapovat liikaa
Laila Snellmanilla on laajat suhteet Pariisiin, New Yorkiin, Milanoon ja mallibisneksen muihin keskuksiin. Hän välittää mielellään mallejaan ulkomaille.
Snellmanin mielestä nuoren kannattaa kokeilla, jos kiinnostusta ulkomailla on.
"Nuorena pitää mennä. Se on sitä aikaa, jota ei saa koskaan takaisin. Vanhemmat vain ovat joskus hirveän arkoja ja paapovat liikaa lapsiaan", Snellman harmittelee.
Suomalaismallit onnistuvatkin tekemään silloin tällöin uraa maailman metropoleissa.
Viimeisin kuuma nimi on Suvi Koponen, television Mallikoulu-kilpailun voittaja, jonka "haastattelun kaikki haluaisivat saada". Erään kansainvälisen rankkauksen mukaan hän on maailman kymmenenneksi halutuin malli tällä hetkellä.
