Munkki Serafimin tuorein teos Araratista itään (Kirjapaja 2007) käsittelee monipuolisesti Armenian historiaa, kirjallisuutta, hengellisyyttä ja populaarikulttuuria. Palkittu kirjailija on lähtöisin Oulusta.
Serafimin ensikosketus Armeniaan tapahtui 1990-luvun alussa, kun hän kuunteli kirjastosta lainaamaltaan levyltä armenialaista kirkkolaulua.
"Sen erikoinen sävy meni suoraan sydämeen", Serafim muistelee.
Sittemmin Serafim asui yhden talven Jerusalemin vanhan kaupungin armenialaiskorttelissa. Siellä armenialaisten arki tuli tutuksi; samoin se, miten historian tapahtumat elävät armenialaisten mielissä sukupolvesta toiseen.
Serafim kävi itse Armeniassa ensimmäisen kerran 2001, kun maassa vietettiin kristinuskon hyväksymisen 1700-vuotisjuhlaa. Sittemmin hän on vieraillut maassa useita kertoja.
"Suomalaisen Armenia-kirjan puuttumista tuskailin vuosikausia. Sen kiistakumppanista Turkista on tehty kirjoja pilvin pimein. Lopulta oli pakko käydä asiaan käsiksi itse."
Filosofian tohtori Serafimin lähes 500-sivuisessa kirjassa voi sanoa olevan jokaiselle jotakin. Hän kertoo halunneensa antaa armenialaisesta kulttuurista monipuolisen kattauksen. Araratista itään avaa uusia näköaloja historiasta, taiteesta tai uskonnosta kiinnostuneille.
Kiinnostusta pinnan alla
Serafim käsittelee kirjassaan myös kansanmurhaa. Ensimmäisen maailmansodan tienoilla lähes puolitoista miljoonaa armenialaista sai surmansa tai katosi.
"Armenian kansanmurhasta on hyvä tietää hieman enemmän kuin millä sanomalehdet asian kuittaavat", Serafim mietiskelee vakavana.
"Armenialaiset ovat yksi maailman eniten kärsineitä kansoja. Samalla kyseessä on ikivanha kulttuurikansa, jolla on valtaisa kirjallisuus- ja taidetraditio. Tämä kauneuden ja kärsimyksen yhdistelmä on melkoisen ainutlaatuinen. Armenialaiset ovat jo vuosituhansia kulkeneet omaa tietään historiallisesti ja kulttuurillisesti. Ystäviä heillä ei ole juuri ollut. Länsimaathan veljeilevät aina niiden kanssa, joilla on luonnonvaroja ja niin edelleen. Heikommista kukaan ei ole kiinnostunut. Tältä pohjalta kirjani syntyi, rakkaudesta Armeniaan", Serafim kuvailee.
Serafim kertoo, että yllättävän moni on kirjan ilmestyttyä tullut sanomaan halunneensa jo vuosia tietää armenialaisista enemmän. Pinnan alla oli ollut kiinnostusta.
"Jotkut ovat kyllä olleet hieman hämmentyneitä, miten erilaisia kirjoja minulta tulee. Tämä onkin varmaan monipuolisin kirja, mitä munkki on koskaan kirjoittanut. Tuskinpa seuraavissa kirjoissani enää käsitellään hevimetallia tai jalkapalloa. Mielestäni ihmisten on kuitenkin hyvä tietää muustakin kuin luostareista ja rukouselämästä", Serafim virnistää.
Kirjassa Armenia tuodaan esiin kiinnostavana turistikohteena. Serafim näkee kirjansa konkreettisena maailmanparantamisena.
"Jos vaikkapa 3 000 suomalaista lukee tämän kirjan ja heistä joka kymmenes innostuu matkustamaan Armeniaan, sehän tarkoittaisi parinsadan tuhannen euron tulonsiirtoa. Sellainen summa on paljon maalle, jossa työläisen kuukausipalkka voi olla alle satasen."
Freelancer-munkki
Serafim, 37, on ollut varsin tuottelias. Tähän mennessä hän on julkaissut yli 20 kirjaa ja käännöstä. Viime vuonna Serafim sai Vuoden kristillinen kirja -palkinnon teoksellaan Vapaus (Kirjapaja 2007). Kirjassa pohditaan vapauden syvintä olemusta läntisen filosofian ja idän kirkon mystiikan näkökulmasta.
Serafim tunnettiin aiemmin nimellä Veli-Petri Seppälä. Hän opiskeli islamin tutkimusta, seemiläisiä kieliä ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa 1990-luvulla. Munkiksi päätyminen oli pitkä prosessi.
"Minussa kyti teini-iästä asti sellainen idealismi, että haluaisin omistautua Jumalan palvelemiseen ja uskonnolle täydellisesti. Mutta missä ja miten? Kesti yli 10 vuotta löytää itselleni oikea kirkko, ortodoksinen. Sen jälkeen kaikki sujui hyvin luontevasti, ilman suurta dramatiikkaa", Serafim kertoo. Hän kertoo löytäneensä kotinsa ortodoksisesta kirkosta, koska siinä on säilynyt varhaiskristillinen oppi ja käytännöt.
Valamon luostarissa Serafim eli vuodet 1998-2003. Tällä hetkellä hän toimii professorin sijaisena ortodoksisen teologian laitoksella Joensuun yliopistossa. Sen ohessa Serafim kirjoittelee kirjoja ja palvelee viikonloppuisin diakonina Pyhän Herman Alaskalaisen kirkossa Espoon Tapiolassa. Lisäksi hän käy pitämässä kursseja Valamossa.
Serafimin kirjallinen työ jatkuu. Parhaillaan hän viimeistelee 60-sivuista tietoteosta, jossa aiheena on Jerusalemin merkitys juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Ensi vuonna ilmestyvä teos Elämän äiti kertoo, miten Neitsyt Mariaa koskeva ajattelu kehittyi kristikunnassa sen seitsemän ensimmäisen vuosisadan aikana.