Pilvilinnat eivät kuulu vain pikkutytöille eivätkä satulinnat prinsessoille.
Olipa kerran komea prinssi, joka rakasti mahtavia rakennuksia. Kun hänestä tuli kuningas, hän rakennutti niitä useita. Kuningasta ei kehuttu valtiollisista taidoistaan. Hän tuhlasi valtion varoja suuruudenhulluihin unelmiinsa. Mutta tänä päivänä Baijerin kuningas Ludvig II:n rakennuttama Neuschwansteinin alppilinna on yksi Saksan fantastisimpia nähtävyyksiä.
Arkkiromantikko Ludvigin (1845-86) ja säveltäjä Richard Wagnerin kohtalot kietoutuvat yhteen.
Lapsuudesta saakka Ludvigia vetivät puoleensa muinaissaksalaiset legendat, joutsenet ja metsien ja kukkuloiden yksinäisyys.
Nuori kuningas Ludvig II etsi käsiinsä velkaantuneen Wagnerin ja ryhtyi hänen mesenaatikseen. Ludvig maksoi Wagnerille neljän oopperan sarjan Nibelungenin sormuksen eli Ringin partituurista ja muina lahjoituksina summan, joka vastasi kymmenesosaa hovin kokonaisbudjetista.
Ystävysten kirjeenvaihto sisälsi ylitsevuotavan romanttista kieltä: "Ah, Kuninkaani! Te olette jumalallinen!"
Oopperakuvitusta
Neuschwansteinin linna (kirjaimellisesti uusi joutsenkivilinna) sai nimensä Wagnerin Lohengrin-oopperan eli Joutsenritarin mukaan. Yksityislinnan huoneet, käytävät ja salit ovat täynnä maalauksia, jotka esittävät samoja saksalaisia sankaritaruja ja legendoja, joita Wagner käytti oopperoidensa aineistona. Mukana on myös materiaalia skandinaavisesta Eddan jumaltarustosta ja islantilaisista saagoista.
Maalaukset ovat kuin kohtauksia Wagnerin oopperoista.
Kuninkaan työhuonetta koristavat kuvat ritari Tannhäuserista, joka vietti vuoden rakkauden jumalatar Venuksen seurassa Hörselbergissä. Ludvig rakennutti linnaansa on myös keinotekoisen tippukiviluolan, jonka oli tarkoitus esittää Venuksen luolaa Tannhäuserin tarusta.
Makuuhuoneessa on allegorisia kuvia Rakkaudesta ja Uskollisuudesta.
Tammipuisen kaapin syvennyksistä löytyvät Tristan ja Isolde. Oven ulkopuolelle on kuvattu kaunotar 1500-luvun asussa lukemassa Tristan-tarua. Maalatuissa nauhoissa on tekstinpätkä: "Meille kerrotaan vielä tänäkin päivänä rakkaudesta, ihanasta ja aina uudesta, sen uskollisuudesta, kärsimyksestä, autuudesta ja vaikeudesta."
Koko linna on kuin jättikokoinen koru. Ehkä kaikkein vaikuttavimpia on Laulajien sali, johon on kuvattu Parsifalin taru. Salissa ei koskaan järjestetty konsertteja, sillä Ludvig II ehti asua linnassaan vain puoli vuotta ennen äkillistä kuolemansa.
Oopperataiteen ystävä
Wagner (1813-83) huipensi saksalaisen oopperan. Hän kehitteli musiikin ja draaman yhdistävää kokonaistaideteosta, Gesamtkunstwerkiä. Silti Wagner on eräs musiikinhistorian kiistellyimpiä hahmoja - etenkin rodullisen ja yltiönationalistisen ajattelunsa takia.
Wagner taisi myös käyttää hyväkseen henkisesti epätasapainoista ja naiivia mesenaattiaan.
Ludvig II:n ihaili säveltäjää hämmentävän sokeasti ja oli johdateltavissa. Kuningas oli merkittävä oopperataiteen tukija. Hänen rahansa pelastivat Wagnerin perustaman Bayreuthin festivaalin.